Liiallinen häpeä on haitallista

Liiallinen häpeä on haitallista


Häpeä kuuluu ihmisen elämään, sillä se muistuttaa siitä, miten epätäydellisiä ja erehtyväisiä jokainen meistä on. Häpeä ohjaa myös toimimaan erilaisissa ryhmissä ja kulttuurissa niissä toivotuilla tavoilla. Häpeää voi kuitenkin olla liikaa, jolloin se haittaa omaa elämää.

Liiallinen, elämää kahlitseva häpeä:
  • rajoittaa elämää – häpeän tunne sanelee, miten voi elää, toimia ja tuntea
  • on jatkuvasti läsnä – siitä voi tulla osa identiteettiä, jolloin kokee olevansa ihmisenä puutteellinen, huono ja kelpaamaton
  • saa valppaaksi ja varuilleen – se herkistää tarkkailemaan ja arvioimaan omia ja muiden tunnetiloja ja käyttäytymistä. Silloin toimii muiden ihmisten odotusten mukaan, eikä kuuntele omia tarpeita ja toiveita

Häpeää on vaikea tunnistaa ja usein se sekoittuu syyllisyyden tunteeseen. Usein saatetaan puhua esimerkiksi riittämättömyyden, kelpaamattomuuden, huonommuuden tai alemmuuden tunteista, vaikka taustalla olisikin juuri häpeä. Häpeä voi myös verhoutua suruun, vihaan, ahdistukseen, mustasukkaisuuteen tai läheisriippuvuuteen.

Häpeän juuret ovat lapsuudessa ja nuoruudessa

Häpeän tunteet syntyvät jo lapsuuden ja nuoruuden kokemuksista. Kun häpeää ei pysty kohtaamaan, se torjutaan tavoilla, jotka tuntuvat itsestä toimivilta ja hyväksyttäviltä.

Tunne siitä, ettei ole vanhemmille riittävän tärkeä ja arvokas ja ettei pysty täyttämään vanhempien odotuksia synnyttää häpeää. Myös monet lapsen henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten persoonallisuus, temperamentti, luonteenpiirteet sekä kyvyt ja taidot vaikuttavat siihen, miten syväksi  kokemus muodostuu.

Häpeä vaikuttaa monella tapaa

Häpeän tunteen olemassaolosta muistuttaa se, miten reagoimme asioihin ja tapahtumiin. Jokin on koskettanut syvällä olevaa häpeän tunnetta, kun reagoimme epäoleellisiin asioihin turhan voimakkaasti suuttumalla, loukkaantumalla tai tuntemalla itsemme hylätyksi tai torjutuksi. Häpeä voi tuntua myös fyysisinä reaktioina:

  • punastumisena
  • katseen painamisena
  • jähmettymisenä
  • puheen salpautumisena
  • tilanteesta vetäytymisenä

Tällaisissa tilanteissa voi tulla tietoiseksi omasta kohtaamattomasta häpeästään, joka vaikuttaa moneen asiaan. Se voi altistaa:

  • opiskelu- tai työuupumukseen ja henkiseen väsymykseen
  • masennukseen ja ahdistukseen
  • läheisriippuvuuteen
  • muihin riippuvuuksiin – päihteet, uhkapelaaminen, pakonomainen liikunta, ostovimma tai muut vastaavanlaiset nopeaa tyydytystä tuottavat tekemiset
  • syömishäiriöihin

Lisäksi kohtaamaton häpeä vaikuttaa seksuaalisuuteen tukahduttaen ja jarruttaen oman kehon hyväksymistä ja nautintoa. Pahimmillaan häpeä voi aiheuttaa jopa kuolemankaipuuta ja itsetuhoisuutta.

Häpeä halutaan piilottaa

Häpeän luonteeseen kuuluu se, että se halutaan piilottaa. Koska häpeää on niin raskas ja vaikea kohdata, moni luo torjuntamekanismeja sen peittämiseksi. Niitä voivat olla:

  • erilaiset roolit, kuten esimerkiksi heikon, auttajan, miellyttäjän, johtajan tai pellen rooli
  • suojamuuri, joka näkyy täydellisyyden, materian ja jatkuvana suoritusten tavoitteluna
  • itsekriittisyys
  • mustavalkoinen ajattelu
  • jatkuva syyllisyyden tunne

Häpeän piilottaminen ei kuitenkaan poista sitä. Päinvastoin: kun itsestä paljastuu jotakin, minkä haluaa salata muilta, häpeä vahvistuu entisestään.

Miten häpeästä voi vapautua?

Elämää kahlitsevasta häpeästä alkaa vapautua, kun tunnistaa ja tunnustaa sen. Silloin on mahdollista poistaa itseltä täydellisyyden taakka ja sallia itsensä olla tavallinen, epätäydellinen ihminen – riittämätön, tarvitseva ja haavoittuvainen.

On tärkeää ymmärtää ja tunnistaa:

  • millaisia rooleja on luonut itselleen (esimerkiksi heikon, auttajan, miellyttäjän, johtajan tai pellen rooli)
  • suojautuuko itsekriittisyyden, mustavalkoisen ajattelun tai suorittamisen taakse
  • mitkä tilanteet ja asiat herättävät voimakkaita häpeäntunteita eli milloin häpeä aktivoituu

Kun tunnistaa itsestään näitä asioita, voi myös ymmärtää, mitä haluaa peittää ja salata. Mitä sellaista itsestä löytää, joka pitää piilottaa muilta ja itseltäkin näillä keinoin?

Tunnistamisen jälkeen on helpompi alkaa toimia toisin. Kun tunnistaa tilanteet, jotka laukaisevat häpeää, voi alkaa opetella reagoimaan uudella tavalla niissä. Kun tunnistaa roolinsa, voi alkaa vähitellen riisua niitä ja olla enemmän oma itsensä. Voi pyrkiä luopumaan itsekriittisyydestä, mustavalkoisesta ajattelusta ja suorittamisesta ja hyväksymään itsensä sellaisena kuin on.

Hyväksy ja anna itsellesi anteeksi

Häpeästä irti pääseminen ei tapahdu hetkessä, vaan on hyvä antaa aikaa muutokselle. On tärkeä olla itselleen armollinen.

Hyviä apuvälineitä tunteen käsittelyssä ovat kirjoittaminen ja puhuminen. Häpeää aiheuttavat asiat ja ajatukset voi kohdata ensin yksin. Monille on helpointa ensin kirjoittaa omista tunteistaan esimerkiksi päiväkirjaan. Kirjoittamalla voi harjoitella häpeästä kertomista. Sen jälkeen on helpompi kertoa jollekin toiselle, esimerkiksi läheiselle tai ammattiauttajalle.

Häpeän kahleista irtautuu kun:

  • suostuu keskeneräisyyteen ja heikkouteen
  • rakastaa itseään
  • hyväksyy itsensä sellaisena kuin on, kaikkine ominaisuuksineen ja puutteineen

Tutustu myös

Jännittäminen on luonnollista

Opi ilmaisemaan vihaa rakentavasti

Sinulla on itsetuntoa

Syyllistytkö liiaksi?

Tunne itsesi

Tunnista masennuksen oireet ajoissa

Tunteilla on viesti

Ymmärrä omaa temperamenttiasi

Muualla verkossa

Häpeä – MIELI Suomen Mielenterveys ry

Häpeä on kaikista vaikein tunne – Yle

Häpeä – tunne tunteiden joukossa – Oivaltaen

Syyllisyys – MIELI Suomen Mielenterveys ry

Tunteet – MIELI Suomen Mielenterveys ry

Kirjallisuutta

Lidman, Satu. 2011. Häpeä! Nöyryyttämisen ja häpeämisen jäljillä. Atena kustannus Oy.

Malinen, Ben. 2010. Elämää kahlitseva häpeä. Kirjapaja.

Malinen, Ben. 2003. Häpeän monet kasvot. Kirjapaja