Säännölliset ateriat auttavat jaksamaan

Säännölliset ateriat auttavat jaksamaan


Aina ei ole mahdollista esimerkiksi kiireen tai rahatilanteen takia syödä ihanteellisen monipuolisesti. Lisäksi välillä on herkuttelun aika.  Tärkeintä on, että syömisen kokonaisuus on pitkällä aikavälillä sellainen, että ruokavalio turvaa ravintoaineiden riittävän ja tasapainoisen saannin.

Yksittäistä annosta enemmän kiinnitä siis huomio ravitsemuksen kokonaisuuteen ja monipuolisuuteen. Terveellisessä ruokavaliossa tärkeimpiä ovat ne valinnat, jotka muodostavat arkiruokailun rungon. Kannattaa kiinnittää myös huomio ruokarytmiisi.

Säännölliset ateriat pitävät vireyden hyvänä

Säännöllinen ateriarytmi tarkoittaa sitä, että nautimme päivittäin suunnilleen yhtä monta ateriaa ja jokseenkin samoihin aikoihin. Syöminen noin 4–5 tunnin välein pitää verensokerin tasaisena, mikä ylläpitää vireyttä ja jaksamista.

Tasaisen syömisen etu on siinä, että nälkä ei kasva liian suureksi ja vireystila pysyy hyvänä. Lisäksi säännöllinen ruokailu auttaa pitämään annoskoot kohtuullisina, mikä auttaa painonhallinnassa. Myös houkutus napostella ja ahmia ruokailua vähenee.

Tasaisen syömisen etu on siinä, että nälkä ei kasva liian suureksi ja vireystila pysyy hyvänä.

Jokainen päivän ateria tuo energiaa

Jos syöt noin neljän tunnin välein, päivään sisältyy noin viisi ateriaa. Aamupala on tärkeä startti päivälle ja antaa energiaa aamupäivään. Jos aamupala ei heti heräämisen jälkeen sinulle maistu, mieti voisitko ottaa mukaasi evästä, jonka syöt esimerkiksi saavuttuasi opiskelupaikkaan.

Lounaan syöminen antaa vireyttä ja energiaa iltapäivän työskentelyyn.  Opiskelijaravintoloiden ateriat noudattavat ravitsemussuosituksia, joten ravintoloissa on helppo ruokailla terveellisesti sekä edullisesti.

Iltapäivän välipala virkistää, sekä mahdollistaa liikunnan harrastamisen ennen päivällistä. Lisäksi välipala voi auttaa siinä, että alkuillasta kotiin päästyä ei tule hotkittua suureen nälkään tai sorruttua ostamaan herkkuja matkalla kotiin.

Päivällinen on ateria, joka antaa energiaa iltaan. Kevyen iltapalan tehtävänä on turvata levollinen yöuni ja antaa elimistölle energiaa uusiutumiseen.

Löydä itsellesi toimivin rytmi

Jokaiselle ei ole sopivin edellä kuvattu perinteinen ateriarytmi. Joku voi syödä aamulla vähän, mutta lounaalla ja välipalalla enemmän. Toinen taas syö runsaan aamiaisen ja lounaan, mutta ei välipalaa.

Nälän ja kylläisyyden tunteita kuunnellen ja vireystilaasi seuraten löydät itsellesi parhaan ateriarytmin. Seuraa siis kellon sijaan omia tuntemuksiasi. Jos vältyt päivänä aikana jättinälältä eikä vireydessäsi tapahdu pahoja notkahduksia, todennäköisesti syöt sopivalla rytmillä.

Vaikuttavatko tunteesi syömiseen?

Joskus syöminen voi liittyä mielialojen vaihteluun ja tunteisiin. Joskus syömme suruumme, lohduttaaksemme tai rauhoittaaksemme itseämme. Tällöin esimerkiksi stressin tylsistymisen ja ahdistuksen tunteita haluaa helpottaa syömällä. Olo voi helpottua hetkeksi, mutta ikävä tunne palaa; joskus entistä vaikeampana.

Jos huomaat syöväsi muuhun kuin nälkääsi, pysähdy kuuntelemaan mielialaasi ja tunteitasi. Voit myös miettiä, missä tilanteissa tunnesyömistä usein tapahtuu. Onko tilanteissa jotakin yhteistä? Kun tunnistat tunnesyömistä laukaisevat tekijät, voit ennakoida ja hallita niitä paremmin.

Jos huomaat syöväsi muuhun kuin nälkääsi, pysähdy kuuntelemaan mielialaasi ja tunteitasi.

Yritä keksiä ikävään oloosi muita ratkaisuja kuin syöminen. Voitko jutella tai viestitellä kaverisi kanssa, käydä kävelemässä tai vaikkapa kuunnella musiikkia?

Voit myös arjen pienillä teoilla vaikuttaa siihen, ettei tunnesyöminen ala hallita elämääsi. Voit pitää kaappisi tyhjinä herkuista, jolloin mielitekojen toteuttamiseksi joutuu nähdä enemmän vaivaa.


Pohdittavaksi:
  • Tukeeko syömisesi jaksamistasi ja hyvää oloa?
  • Tunnistatko muutoksenpaikkoja syömisesi suhteen?
  • Sallitko itsellesi herkutteluhetkiä silloin tällöin?

Lue lisää ravitsemuksesta osana toimivaa arkea tai tee aiheeseen liittyviä harjoituksia.

Tutustu myös kokonaisuudessaan Ole oman elämäsi tähti! Opiskelijan opas elämäntaidoista – materiaaliin.


Tutustu myös

Syömishäiriöt – mistä on kysymys?

Muualla verkossa

Askarruttavatko ruokailutottumuksesi? – I love arki (YTHS)

Hyvinvoiva minä – Korkeakoululiikunta / Student Life

Korkeakouluopiskelijoiden ruokailusuositus – Kela

Monipuolinen ruoka auttaa voimaan hyvin – Martat

Oma tapa syödä – Syö Hyvää.fi

Ravitsemus – Smart Moves -hanke

Ravitsemus ja ruuan valinta – Ruokatieto Yhdistys

Sähköinen ruokapäiväkirja – Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö

Terveyttä ruuasta – Hyvän ruokavalion aineksia – Valtion ravitsemusneuvottelukunta, Youtube-video (4 min)

Tunne arvosi ja testaa elintapojasi – Suomen sydänliitto ry