Hyppää sisältöön

Videoita Nyytiläisten, opiskelijoiden ja mindfulness-ohjaajien kohtaamisista

Täältä löytyy videoita, joissa Nyytiläiset ja opiskelijat keskustelevat mindfulnessista, joogasta ja itsemyötätunnosta asiantuntijoiden kanssa, tekevät kokemuksellisia harjoitteita heidän ohjaamanaan ja jakavat ryhmäläisten kesken harjoitusten herättämiä kokemuksia.

Jooga

Tietoisessa joogassa harjoitellaan olemista hyväksyvästi tässä hetkessä juuri tämän hengenvedon aikana aivan kuten mindfulness-harjoituksissakin. Jooga on sekä fyysinen harjoitus, joka tuo joustavuutta ja voimaa kehoon, sekä henkinen harjoitus, jossa tarkkaavaisuutta harjoitellaan kääntämään kehoon, mieleen tai hengitykseen. Kun keho voi hyvin, myös mieli voi paremmin. Jooga antaa mahdollisuuden pysähtyä hetkeksi itsen äärelle ja se voi toimia hyvänä stressin hallinnan työkaluna. Tutkimusten mukaan vaikuttaa siltä, että tietoinen jooga saattaa parantaa muun muassa psykologista hyvinvointia ja tunteiden säätelykykyä.

Kuvasimme sinulle aiheeseen liittyvän videosarjan, jossa Helsingin Astangajoogakoulun ohjaaja Marke Murtomäki vastaa kysymyksiin ja ohjaa erilaisia harjoituksia pienelle Nyytiläisten ryhmälle. Lisäksi pysähdymme videolla keskustelemaan siitä, miltä harjoitusten tekeminen tuntui. Voit myös koittaa tehdä itse harjoitteet ottamalla meistä mallia, tai sitten voit tehdä harjoitteet pelkästään nauhaa kuuntelemalla. Toivotamme sinulle antoisaa hetkeä Marken ja Nyytin kanssa.

Tässä videosarja, ole hyvä:

SoundCloudista löytyy jooga 2 myös nauhoitteena, jossa Marke siis ohjaa joogaharjoitusta:

Itsemyötätunto mindfulness-harjoittelussa?

Mindful Self-Compassion (MSC) on melko uusi, tutkimuspohjainen, kahdeksan viikon itsemyötätunto-ohjelma, jonka tavoitteena on opetella luomaan ystävällinen suhde itseen ja kehittää tietoisen läsnäolon taitoja ja yhteenkuuluvuuden kokemusta muiden kanssa. Ohjelmaa ovat kehittäneet erityisesti professori Kristin Neff ja psykologi Christopher Germer.

Myötätunto on tila, jossa tunnistamme toisen kärsimyksen, ymmärrämme, että kärsimys on universaalia, tunnemme empatiaa kärsivää kohtaan, siedämme epämiellyttäviä tunteita, joita kärsimyksen näkeminen aiheuttaa ja toimimme kärsimyksen vähentämiseksi. Tutkimusten mukaan myötätunnon kokeminen vaikuttaa hyvinvointiimme ja vaikuttaisi siltä, että se olisi kehitettävissä oleva taito. Itsemyötätunto puolestaan on myötätuntoista suhtautumista itseämme kohtaan erityisesti silloin kun meillä on vaikeaa. Itsemyötätuntoisuus ehkäisee loppuunpalamista.

Myötätuntoinen suhtautuminen helpottaa haastavien asioiden kohtaamisessa. Se luo rauhaa elämään ja antaa tilaa kaikille ajatuksille, tunteille ja tuntemuksille. Se on ystävällisyyttä, joka ulottuu myös itseemme. Myötätunto on jo olemassa, meidän on vain pidettävä se mielessämme, jotta se pääsee näkyville.

Kuvasimme sinulle videosarjan, jossa MSC-ohjaaja Mari Juote vastaa kysymyksiin ja ohjaa erilaisia harjoituksia pienelle Nyytiläisten ryhmälle. Lisäksi pysähdymme videolla keskustelemaan siitä, miltä harjoitusten tekeminen tuntui. Voit myös koittaa tehdä harjoitteet videota seuraten yhdessä meidän kanssa, tai sitten voit tehdä harjoitteet itseksesi nauhaa kuuntelemalla. Toivotamme sinulle antoisaa hetkeä Marin ja Nyytin kanssa.

Tässä videosarja, ole hyvä:

Itsemyötätuntoharjoitteet löytyvät SoundCloudista nauhoitteina mindful self-compassion ohjaaja Mari Juotteen ohjaamana. Voit tehdä harjoitteen yhdessä Marin kanssa nauhaa kuunnellen:

Lempeä hengitys:

Rakastavaa ystävällisyyttä läheiselle:

Omat sanat (rakastavaa ystävällisyyttä itselle):

Mikä ihmeen MBSR?

Mindfulness-Based Stress Reduction (MBSR) on tietoiseen läsnäoloon perustuva kahdeksan viikon stressinhallintainterventio. MBSR sisältää ryhmäharjoittelua kerran viikossa mindfulness-ohjaajan ohjaamana sekä jokapäiväistä itsenäistä harjoittelua. MBSR:n on todettu olevan kohtalaisen tehokas hoitomuoto stressiin, fyysisiin sairauksiin ja moniin psykologisiin ongelmiin kuten ahdistukseen ja masennukseen. MBSR:ssä tavallisia mindfulness-harjoituksia ovat (a) kehomeditaatio, jossa maataan silmät kiinni ja kiinnitetään huomio oman kehon tuntemuksiin yrittämättä korjata tai muuttaa niitä, (b) istumismeditaatio, jossa istutaan rennosti silmät kiinni ja huomio siirretään hengitykseen, (c) hathajoogan harjoittaminen, jonka tarkoituksena on opettaa olemaan tietoisesti läsnä kevyiden liikkeiden ja venytysten yhteydessä sekä (d) mindfulnessin harjoittaminen joka päiväisissä toimissa, kuten kävelyn, seisomisen ja syömisen yhteydessä.

Kuvasimme sinulle aiheeseen liittyvän videosarjan, jossa MBSR-ohjaaja ja psykologi Pia Saikkonen vastaa kysymyksiin ja ohjaa erilaisia harjoituksia pienelle opiskelijoiden ryhmälle. Lisäksi pysähdymme videolla keskustelemaan siitä, miltä harjoitusten tekeminen tuntui. Voit myös koittaa tehdä harjoitteet videota seuraten yhdessä meidän kanssa, tai sitten voit tehdä harjoitteet itseksesi nauhaa kuuntelemalla. Toivotamme sinulle antoisaa hetkeä Pian ja opiskelijoiden kanssa.

Tässä videosarja, ole hyvä:

MBSR-harjoitteet löytyvät SoundCloudista nauhoitteina psykologi ja MBSR-ohjaaja Pia Saikkosen ohjaamana. Voit tehdä harjoitteen yhdessä Pian kanssa nauhaa kuunnellen:

Istumameditaatio:

Hyväksyvän tietoisen läsnäolon jooga:

Kehomeditaatio:

Entäpä sitten MBCT?

Mindfulness Based Cognitive therapy (MBCT) on tietoisuustaitoihin perustuva ja MBSR:ään pohjautuva kahdeksan viikon kognitiivinen terapia (Mindfulness-Based Cognitive Therapy; MBCT). Siinä pyritään eriyttämään ajatukset itsestä, esimerkiksi väittämien ”ajatukset eivät ole tosiasioita” ja ”minä en ole yhtä kuin ajatukseni” avulla. MBCT:ssä ajatusten, tunteiden ja tuntemusten hyväksymisharjoitukset korostuvat, sillä niiden avulla opetellaan ymmärtämään ajatukset, tunteet ja tuntemukset hetkellisinä mielen tapahtumina; ei omaa persoonallisuutta määrittävinä tosiasioina. MBCT:n on todettu soveltuvan erityisen hyvin masentuneille henkilöille uusien masennusjaksojen puhkeamisen ehkäisyyn.

Viimeisessä sinulle kuvaamassamme videosarjassa MBCT-ohjaaja ja psykoterapeutti Taru Juvakka vastaa kysymyksiin ja ohjaa erilaisia harjoituksia pienelle Nyytiläisten ryhmälle. Lisäksi pysähdymme videolla keskustelemaan siitä, miltä harjoitusten tekeminen tuntui. Voit myös koittaa tehdä harjoitteet videota seuraten yhdessä meidän kanssa, tai sitten voit tehdä harjoitteet pelkästään nauhaa kuuntelemalla. Toivotamme sinulle antoisaa hetkeä Tarun ja Nyytin kanssa.

Tässä videosarja, ole hyvä:

MBCT-harjoitteet löytyvät SoundCloudista nauhoitteina psykoterapeutti ja MBCT-ohjaaja Taru Juvakan ohjaamana. Voit tehdä harjoitteen yhdessä Tarun kanssa nauhaa kuunnellen:

Kolmivaiheinen hengähdyshetki:

Vaikeuksien tutkiminen:

Toivomme, että matkasi mindfulnessin maailmaan on saanut sinut ajattelemaan omaa hyvinvointiasi. Olet päässyt kyseenalaistamaan tapojasi reagoida stressiin ja toivottavasti löytänyt uusia keinoja tulla sen kanssa toimeen. Lisäksi olet saanut tutustua paremmin itseesi; omiin tunteisiisi ja ajatuksiisi. Toivomme, että olet huomannut, kuinka ainutlaatuinen olet ja kuinka voit ottaa tunteesi ja ajatuksesi vastaan tunteina ja ajatuksina. Ne eivät määrittele sinua. Olet paljon muutakin. Mitä paremmin tutustut itseesi, ajatuksiisi ja tunteisiisi sitä paremmin voit oppia hyväksymään kaikkia puolia itsessäsi. Toivomme elämääsi turvaa, rauhaa ja rakkautta.

Hengähdyshetki-projektissa käytettyjä lähteitä

Aaltonen, J. (2019). Tietoisuustaitosovelluksen käytön vaikutus Turun yliopiston opiskelijoiden ja henkilökunnan stressiin, ahdistukseen ja masennukseen (pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto). Haettu osoitteesta https://www.utupub.fi/handle/10024/147803

De Vibe, M. F., Bjørndal, A., Fattah, S., Dyrdal, G. M., Halland, E. & Tanner-Smith, E. E. (2017). Mindfulness-based stress reduction (MBSR) for improving health, quality of life and social functioning in adults: a systematic review and meta-analysis.

Germer, C., Siegel, R. D., & Fulton, P. R. (Eds.). (2016). Mindfulness and psychotherapy. Guilford Publications.

Goyal, M., Singh, S., Sibinga, E. M., Gould, N. F., Rowland-Seymour, A., Sharma, R., … & Ranasinghe, P. D. (2014). Meditation programs for psychological stress and well-being: a systematic review and meta-analysis. JAMA Internal Medicine, 174(3), 357–368.

Kabat-Zinn, J. (1983). An outpatient program in behavioral medicine for chronic pain patients based on the practice of mindfulness meditation: Theoretical considerations and preliminary results. ReVISION, 7(1), 71–72.

Kabat-Zinn, J. (2013). Mindfulness. Tietoisen läsnäolon perusteet. Viisas Elämä Oy.

Lee, R. A., & Jung, M. E. (2018). Evaluation of an mHealth app (DeStressify) on university students’ mental health: pilot trial. JMIR Mental Health, 5(1), e2.

Mielenterveystalo.fi. https://www.mielenterveystalo.fi/.

Mieli.fi. https://mieli.fi/fi.

Nummenmaa, L., Glerean, E., Hari, R., & Hietanen, J. K. (2014). Bodily maps of emotions. Proceedings of the National Academy of Sciences111(2), 646-651.

Nummenmaa, L., Hari, R., Hietanen, J. K., & Glerean, E. (2018). Maps of subjective feelings. Proceedings of the National Academy of Sciences115(37), 9198-9203.

Pietikäinen, A. (2013). Joustava mieli. Vapaudu stressin, uupumuksen ja masennuksen yliotteesta. Helsinki: Duodecim.

Sauer-Zavala, S. E., Walsh, E. C., Eisenlohr-Moul, T. A., & Lykins, E. L. (2013). Comparing mindfulness-based intervention strategies: differential effects of sitting meditation, body scan, and mindful yoga. Mindfulness, 4(4), 383-388.

Ronnie, R. (2015). Itsemyötätunto. Tammi.

Van Dam, N. T., van Vugt, M. K., Vago, D. R., Schmalzl, L., Saron, C. D., Olendzki, A., … & Fox, K. C. (2018). Mind the hype: A critical evaluation and prescriptive agenda for research on mindfulness and meditation. Perspectives on Psychological Science, 13(1), 36–61.

Yang, E., Schamber, E., Meyer, R. M., & Gold, J. I. (2018). Happier healers: randomized controlled trial of mobile mindfulness for stress management. The Journal of Alternative and Complementary Medicine, 24(5), 505–513