Hyppää sisältöön

Tietoa teemasta

Tietoartikkeli:  

 

Kirjoittajan alkusanat: 

Olen 23-vuotias sosionomiopiskelija ja suoritan viimeistä työharjoitteluani Nyyti ry:n kampanjatiimissä. Toiveenani on työllistyä valmistuttuani mielenterveystyöhön ja työskennellä kentällä nuorten parissa.  

Haluan olla osana tätä kampanjaa, sillä koen aiheen hyvin tärkeäksi henkilökohtaisellakin tasolla. Toivon, että tästä kriisistä opittaisiin hallinnollisestikin jotain ja sen vaikutuksia opiskelijoihin nostettaisiin aina päättäjille asti nähtäväksi, jotta voitaisiin yhdessä edistää ja tukea opiskelijoiden mielenterveyttä ja jaksamista nyt sekä jatkossa entistä paremmin. 

    –  Juulia Tikkanen, harjoittelija, vaikuttaminen/kampanjat 

 

OLET #AVUNARVOINEN

Avuntarvetta voi olla vaikea myöntää muille, mutta ennen kaikkea myös itselle. Apua voi olla myös vaikea löytää akuuteimpaan tarpeeseen, etenkin tilanteessa, jossa globaali poikkeusaika ja itsestä riippumattomat muuttujat vaikuttavat niin yksilön kuin ympäröivän yhteiskunnankin toimintaan. 

Pandemian aikana kyky vaikuttaa omaan hoitoon ja sen saamiseen on heikentynyt merkittävästi. Itsensä priorisointi globaalin kriisin aikana voi olla myös vaikeaa terveydenhuollon sekä mielenterveyspalveluiden ruuhkauduttua. Avun hakeminen voi pahimmillaan olla melko pitkäkin prosessi, jolloin useat ihmiset saattavat kyseenalaistaa omat voimavaransa sekä miettiä omaa arvoaan avunsaajana. 

Vaikkakin mielenterveysongelmista puhutaan nykyään yhä entistä avoimemmin, voi aiheen esiin nostaminen sekä omista haasteista avautuminen tuntua silti vaikealta ja ahdistavalta; mielenterveysongelmiin liittyvä stigma ja pelko leimaantumisesta niiden takia voivat vaikuttaa merkittävästi ihmisen avunhakuun. Kynnys hakea apua voi tuntua itselle liian suurelta ja usein ei välttämättä tiedetä, mistä lähteä ensimmäisenä liikkeelle.  

TEEMAN TAUSTOJA 

Aihetta on tärkeää nostaa esiin, sillä jo kolmatta vuotta peräkkäin parhaimmalle sijalle YK:n onnellisuusraportissa sijoittuneessa maassa voivat hyvinvointierot sukupolvien välillä olla hyvinkin merkittävät, jolloin todellinen tilanne onkin aivan erilainen. Mieli ry:n psykologin Juho Mertasen mukaan mielikuva, jossa Suomessa asuvien odotetaan olevan onnellisia ja tyytyväisiä elämään, voi pahentaa tämänhetkistä epävarmuuden tunnetta varsinkin nuorissa suomalaisissa.  

Koronavuoden vaikutukset opiskelijoiden hyvinvointiin ovat olleet merkittävät; poikkeusoloihin siirtyminen on lisännyt opintojen kuormittavuutta, koettua yksinäisyyttä sekä kokonaisvaltaista huonovointisuutta. Osallisuuden kokeminen korona-aikaan on ollut myös opiskelijayhteisöissä vaikeaa. Opiskelijatapahtumien peruminen, etäopetukseen siirtyminen sekä sosiaalisten kanssakäymisten ja ylimääräisten kontaktien karsiminen minimiin on vaatinut veronsa.  

Opiskelijat jo sellaisenaan ovat hauras ihmisryhmä, sillä he ovat suuren stressin ja paineen alaisina ennestään ilman poikkeusolojenkin tuottamaa kuormitustatutkinnon suorittaminen määräajassa etäopintojen aikana voi aiheuttaa monissa riittämättömyyden tunnetta ja stressiä. Opiskelijat ovat myös haavoittuvaisessa asemassa toimeentulonsa puolesta, sillä heistä suuri osa elää THL:n määrittelemän minimibudjetin sekä EU:n virallisen köyhyysrajan alapuolella. Taloudellinen riippumattomuus ei ole välttämättä itsestäänselvyys, kun korkeat opintopisterajat ja tutkintojen suorituspaine määräajassa voivat olla sekä poikkeusolojen että mahdollisesti töissä käymisen ohessa hyvinkin vaikeaa ja henkisesti kuluttavaa. 

MIKÄ TUKEE OPISKELIJOIDEN MIELENTERVEYTTÄ? 

Yhteisöllisyyden kokemukset sekä vertaistuki auttavat usein jaksamaan opinnoissa eteenpäin ja ne koetaankin tärkeänä voimavarana opinnoissa. Vuonna 2020 tehdyssä tutkimuksessa noin 60 prosenttia vastanneista Helsingin yliopiston opiskelijoista kertoi kokeneensa vahvaa uupumusta tai uupumusta edeltäviä merkkejä koronapandemian aikana. Tutkimustulosten mukaan opiskelijoiden hyvinvoinnissa on huomattu myös merkittävää laskua edellissyksyn aikana.

Tiedetään, että aikaisella puuttumisella on tärkeä rooli mielenterveysongelmien ehkäisyssä. Tutkimusten mukaan oleellisinta olisi tukea ja edistää etenkin lapsuuden ja nuoruuden aikana kokonaisvaltaisesti mielenterveyttä. Samalla nuoret aikuiset kuin opiskelijatkin tarvitsevat näitä mielenterveyttä tukevia tekijöitä, joihin ehkä suurimpana kuuluukin opintojen aikana koettu yhteisöllisyyden ja osallisuuden tunne. Sosiaalisten suhteiden luominen on tärkeä osa yksilön kasvua ja kehitystä, ja varsinkin opiskeluaikana luodut ihmissuhteet olisivatäten todella tärkeitä tulevaisuuden työelämän kannaltaVerkostoituminen on käynyt poikkeusoloissa valitettavan vaikeaksi, varsinkin niillä opiskelijoilla, joiden voimavarat ja opiskeluhyvinvointi ovat entistä rajallisemmat. 

SINULLA ON OIKEUS APUUN 

Ihmisillä on ollut aina luontainen taipumus auttaa toisia. Usein meillä saattaa olla ajatus avunannosta konkreettisina suurina tekoina, vaikka tosiasiassa apua voi tarjota ja saada monin eri tavoin. Sinäkin olet avun arvoinen, milloin ikinä vain koet muiden tukea tarvitsevasi.  

Opiskelijoiden mielenterveyspäivän #AvunArvoinen -kampanjalla halutaan tuoda esiin avuntarjoamisen monia muotoja sekä samalla kannustaa jakamaan kokemuksia sekä ennen kaikkea kannustaa nuoria ja opiskelijoita hakemaan apua, kun he kokevat sitä tarvitsevan.   

Osallistu kampanjaan kertomalla omia kokemuksia ja ajatuksiasi. Voit osallistua kertomalla oman tarinasi anonyymisti tai nimellä tästä linkistä. Mikäli koet tarvitsevasi apua, muttet tiedä mistä aloittaa, älä jää yksin. Voit aloittaa avun hakemisen tästä:

Suomeksi

Ruotsiksi

Englanniksi

 

Tule mukaan – Opiskelijoiden mielellä on väliä!

#AvunArvoinen #VärdHjälp #HelpWorthy

#OMTP

#Mielenterveys