Mihin tarpeeseen hanke vastaa?
Nuorten aikuisten mielenterveyden häiriöistä johtuva työkyvyttömyys on lisääntynyt hälyyttävästi 2000-luvun ajan. Samaan aikaan korkeakouluopiskelijoiden mielenterveysongelmat ovat yleistyneet. Opiskelijakyselyiden mukaan korkeakouluopiskelijoista jopa 40 prosenttia kokee yksinäisyyttä. Noin puolet opiskelijoista ilmoittaa kaipaavansa ihmisiä ympärilleen. Tiedetään, että opiskelijat uupuvat sitä enemmän, mitä pidemmälle opinnot ovat ehtineet. Opiskelijahyvinvointi-kyselyssä taas on havaittu liiallisen itsekritiikin ja uupumuksen kokemuksen linkittyvän toisiinsa.
Miksi myötätunto-teema koskettaa juuri korkeakouluja?
Yliopisto-opiskelu edellyttää opiskelijoilta pitkäjänteistä ja tavoitteellista työtä. Opiskelijat kilpailevat parhaista suorituksista, ja yksilölliset tavoitteet ja opiskelutavat edellyttävät vahvaa itseohjautuvuutta. Tiedämme tutkimuksista, että opinnoissa uupuminen, riittämätön sosiaalinen tuki ja ulkopuolisuuden tunne muodostavat merkittävän riskin sekä mielenterveydelle että opiskeluun liittyville ongelmille.
Yliopiston henkilöstö tekee vaativaa ja luovaa ajatustyötä. Yliopistosta valmistuu vaikuttajia ja tulevaisuuden tekijöitä, joiden työelämätaidoissa korostuu entistä vahvemmin luovuus, itsensä johtaminen ja ihmissuhdetaidot. Henkilöstö on myös opiskelijan ikkuna työelämään.
Myötätunto toimii tutkitusti henkistä kuormitusta ja yksinäisyyttä ehkäisevästi. Se vähentää stressiä, parantaa kognitiivista suoriutumista ja lisää joukkoon kuulumisen kokemusta lisäten opintoihin ja työhön sitoutumista. Visiomme onkin tavoitella korkeakouluyhteisöä, jossa myötätuntoinen toimintatapa toimii sekä yhteisön hyvinvointitekijänä että sen kilpailuetuna.
Myötätuntoa korkeakouluihin -hanke tuo keinoja myötätunnon vahvistamiseen koko korkeakouluyhteisössä. Tavoitteena on, että sekä opiskelijat että henkilöstö voisivat hyvin ja kokisivat sitoutuneisuutta tehtäviinsä.
