Jaksaminen, Opiskelu, Vaikuttaminen, Yleinen

1

Julkaisemme kuntavaalien yhteydessä blogisarjan, jossa eduskuntapuolueiden poliittiset opiskelijajärjestöt ottavat kantaa mielenterveyspolitiikkaan.  Haluamme Nyytissä lisätä yhteiskunnallista keskustelua mielenterveydestä ja näin osaltamme lisätä äänestysaktiivisuutta. Nyytin kuntavaalitavoitteisiin voi tutustua täällä. Sivulta löydät myös vaalien tarkemman aikataulun. 

On sisäisiä suojaavia tekijöitä. Ongelmanratkaisu-, vuorovaikutus- ja tunnetaitoja. Ja ulkoisia suojaavia tekijöitä. Kuten koulutus, elinympäristö ja toimeentulo. 

Sisäisistä tekijöistä puhutaan usein. Taitoja voi harjoittaa terapiassa – ainakin, jos on tarpeeksi rikas tai onnekas päästäkseen sellaiseen. Sillä jompaakumpaa tarvitsee: rahaa, jolla maksaa terapia kokonaan itse, tai melkeinpä puhdasta tuuria, jotta tähdet asettautuvat oikeaan asentoon ja Kela myöntää kuntoutuspsykoterapiaa. Opiskelijan osa on povata korteista otollista aikaa anoa apua mielenterveysongelmiinsa. 

Tuuripelin syyt ovat selvät: Hyvässä tai edes välttävässä kunnossa avun hakeminen onnistuu. Esimerkiksi vaikean masennuksen painaessa päälle? Ei ihan niin yksinkertaista. Lisäksi Kelan terapiaan päästäkseen pitää olla tarpeeksi huonossa kunnossa, mutta ei kuitenkaan liian huonossa kunnossa. Persoonaton terapeuteille lähetetty sähköposti hukkuu massaan. Ja kaikilla paikkakunnilla ei edes ole vapaita terapia-aikoja. 

Tämän takia terapiatakuun ja maksuttoman psykoterapeuttikoulutuksen ajaminen on välttämätöntä. Keskustelussa on kuitenkin tilaa myös mielenterveysongelmien ennaltaehkäisemiselle. Ulkoisista suojaavista tekijöistä puhutaan nimittäin huomattavasti harvemmin. Mieli ry listaa yksinäisyyden, köyhyyden ja elämään kuuluvat väistämättömät muutokset mielenterveyden riskitekijöiksi. Kuulostaako tutulta? 

Uudelle paikkakunnalle muuttava opiskelija jättää taakseen vanhat tukiverkkonsa ja astuu tuntemattomaan. Tuntemattomaan, jossa käteen ei vuokran maksamisen jälkeen jää paljon mitään. Onko muka ihme, että tiukoilla opintopistetavoitteilla ja valmistumisaikarajoilla höystetty opiskelijaelämä käy hyvinvoinnin päälle. 

Olen itse mielenterveysongelmainen korkeakouluopiskelija, joka käy sekä Kelan tukemassa terapiassa (kiitokset linjaan asettautuneille tähtösille!) että töissä. Ulkoiset suojaavat tekijät ovat siis pitkälti kunnossa ja niitä sisäisiäkin tekijöitä treenataan. Mitä muuta voisin muka enää tehdä oman hyvinvointini eteen? 

Ai niin, esimerkiksi äänestää kunnanvaltuustoon sellaisia ihmisiä, jotka ymmärtävät opiskelijoiden mielenterveyden tärkeyden. 

Turvallinen elinympäristö, mahdollisuus kouluttautua, riittävä ja vakaa toimeentulo ja vaikuttamismahdollisuudet ovat kaikki mielenterveyttä suojaavia tekijöitä. Jokainen ansaitsee asua paikassa, jossa näihin panostetaan. Tarvitaan helposti saavutettavia auttamisjärjestelmiä, mutta myös mielekästä sisältöä elämään ennen mielenterveyden pohjanotkahdusta: kohtaamispaikkoja, kulttuuria ja kuulluksi tulemista. 

Roosa Ylikoski


Kirjoittaja on Vasemmisto-opiskelijoiden hallituksen jäsen

Avainsanat: , , ,

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *