Mielenterveys, Mielihenkilö, Vaikuttaminen, Vertaistuki

5


Koala-ryhmä kokoaa nuoria aikuisia vaikuttamaan mielenterveysasioihin

Tapaan koalat heidän Koala-kolollaan osittain remontoidun, vanhan Lapinlahden sairaalan tiloissa Helsingissä. Koala-kolo on kodikas huone käytävällä, jonka varrella on mielenterveys- ja hyvinvointialojen toimijoiden työhuoneita. Huone on vanha osastonhoitajan huone ajoilta, jolloin rakennus toimi vielä mielisairaalana. Vieras otetaan vastaan valmiiksi katetun välipalapöydän ääressä ja tunnelma Koala-kololla on lämmin ja välitön. Haastateltavakseni, Koala-toiminnasta kertomaan on lupautunut kolme koalaa: Eeva, 26, Emilia, 25 ja Katri, 26.

Koala-ryhmä on perustettu vuonna 2015 ja se on Mielenterveysyhdistys Etappi ry:n alainen hanke. Hankkeen työntekijänä ja Koala-ryhmän ohjaajana toimii Miia Lusa. Hän on ollut mukana ihan alusta, hankkeen perustamisesta lähtien. Ryhmään kuuluu tällä hetkellä kaiken kaikkiaan kymmenkunta jäsentä, joista kuusi on aktiivisesti mukana toiminnassa. Ryhmä kokoontuu joka toinen viikko Koala-kololla, ja lisäksi on Koala-toimintaan ja vaikuttamistyöhön liittyvien työryhmien kokoontumisia.

KOkemusAsiantuntijoiden LAtaamo

Nimi Koala tulee sanoista KOkemusAsiantuntijoiden LAtaamo. Ryhmää perustettaessa nimestä äänestettiin, ja Koala-nimi sai eniten kannatusta. Ehkä hyvä niin, koska nimi on mieleenpainuva. ”Koala-nimi on hyvä ja se jää mieleen, ja siitä saa näitä maskotteja helposti”, toteaa Emilia naurahtaen, pehmokoalaa kädessä heiluttaen. Kololta löytyykin koalamaskotteja ja koalan kuvia osana kolon sisustusta. ”Ja ryhmän Facebook-sivu on saanut somehuomiota Australiassa asti Koala-nimensä ja profiilikuvansa ansiosta”, huikkaa Miia Lusa keskustelumme lomasta.

”Olemme nuorten aikuisten mielenterveysaktivismiryhmä.”

Halu vaikuttaa

Ryhmässä on mukana 18-35-vuotiata nuoria aikuisia, joita kaikkia kiinnostaa mielenterveysasioihin vaikuttaminen ja mielenterveyden ongelmiin liittyvän stigman vähentäminen. ”Olemme nuorten aikuisten mielenterveysaktivismiryhmä”, koalat kertovat.

”Mielenterveyspalveluissa on niin paljon kehitettävää ja siinä, miten mielenterveyteen ylipäätään suhtaudutaan yhteiskunnassa. Haluaisin saada muutosta aikaan. Stigma vaikuttaa siihen, että olen varovainen myös omasta taustasta puhumiseen.” Eeva kertoo ja Emilia yhtyy tarinaan. Katri näkee haitallisena myös monilla ihmisillä olevan ajatuksen, että: ”Ei muillakaan ole ongelmia, joten en voi puhua asioista kenellekään tai en voi pyytä apua tähän asiaan.” Juuri tällaisia ajatuksia Koala-ryhmä haluaa kumota.

Osa koaloista on opiskelijoita, osa jo valmistuneita, osa työelämässä ja osalla opinnot ovat keskeytyksissä. Elämäntilanteet siis vaihtelevat, mutta heitä kaikkia yhdistää se, että taustalla on omakohtaisia kokemuksia mielenterveyteen liittyvistä ongelmista. Se ei kuitenkaan ole edellytys ryhmään mukaan tulemiselle, vaan ennemminkin halu vaikuttaa ja toimia tietoisuuden lisäämiseksi mielenterveyteen liittyvistä asioista. ”Emme kysele diagnooseja ovella”, Emilia toteaa.

”Myös se, että on löytänyt yhteisön, pienen porukan”, on yksi syy toiminnassa mukana olemiseen, kertoo Katri, ja muut ovat samaa mieltä. Koalat kertovat, että heitä yhdistää myös huumori ja musta huumori. Joskushan vaikeita asioita on lupa ja syytäkin vähän keventää.

”Ei muillakaan ole ongelmia, joten en voi puhua asioista kenellekään tai en voi pyytä apua tähän asiaan.” Juuri tällaisia ajatuksia Koala-ryhmä haluaa kumota.

Vaikuttamistyötä poliittisille päättäjille ja mielenterveystoimijoille

Koalat tekevät yhteistyötä myös mm. mielenterveysjärjestöjen yhteisön, Mielenterveyspoolin kanssa ja pyrkivät vaikuttamaan poliittisiin päättäjiin ja muihin mielenterveyssektorin toimijoihin. Tarkoitus olisi jatkossa pyrkiä tekemään yhteistyötä myös eduskunnan Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan kanssa tuomalla kokemusasiantuntijoiden ääntä siellä kuuluviin. Sitä varten koalat tarvitsisivat vielä virallisen kokemusasiantuntijakoulutuksen jokaiselle ryhmäläiselle.

Mielenterveysviidakossa -peli vaikuttamisen välineenä

Mielenterveysviidakossa-peli vilahtelee keskustelussamme useampaankin otteeseen, eikä ihme. ”Peli on pääasiallisin vaikuttamistyökalumme”, kertoo Emilia. Kyseessä on lautapeli, jonka on tarkoitus tutustuttaa pelaajat mielenterveyskuntoutujan elämään byrokratiaviidakossa. Pelissä on pelilauta ja kysymyskortteja, jotka sisältävät kysymyksiä mm. sosiaalietuuksista ja kuntoutujille suunnatuista palveluista.

Peli sai alkunsa keskustelun lomassa heitetystä vitsistä ja pohdinnasta, miltä tuntuu palloilla luukulta luukulle. Peli on kulkenut koalojen matkassa ryhmän alkuajoista lähtien, ja sitä pelautettu mm. Kohtaamisen tarpeessa-keskustelutilaisuuksissa, Sosiaalifoorumilla, HUS:in Psykiatriakeskuksen Henkireikä-festareilla, Keudassa nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaopiskelijoille sekä työyhteisöjen työhyvinvointipäivillä. Seuraavaksi peliä on tulossa pelaamaan Helsingin kaupungin Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäseniä.

Peliä on matkan varrella koko ajan kehitetty eteenpäin. Alkujaan liikkeelle lähdettiin paperista ja pahvista leikkaa-liimaa-menetelmällä. Viimeisimmän muotonsa ja ulkoasunsa peli sai, kun graafikko-opiskelija teki pelistä lopputyön viime keväänä.

”Tulevana tavoitteena onkin pelauttaa peliä enemmän poliitikoille ja päättäjille”, kertoo Eeva ”koska he ovat niitä, jotka pystyvät oikeasti vaikuttamaan asioihin.”

Peli on herättänyt paljon keskustelua pelaajien joukossa. ”Eihän tää nyt voi olla todellista. Voiks tää mennä oikeasti näin?” jotkut pelaajista ovat kauhistelleet, kun byrokratiaviidakon kiemurat ovat auenneet heille.

Koaloja voi kutsua pelauttamaan Mielenterveysviidakossa-peliä myös esimerkiksi työhyvinvointipäivään, ainejärjestön tapahtumaan tai muuhun vastaavaan, jossa halutaan pelin avulla herätellä keskustelua mielenterveyskuntoutujan arjesta ja palveluviidakon monimutkaisuudesta.

Peli sai alkunsa keskustelun lomassa heitetystä vitsistä ja pohdinnasta, miltä tuntuu palloilla luukulta luukulle.

Koalat toivovat mielenterveystyölle lisää resursseja

Kun kyselen koaloilta kokevatko he tulleensa vaikuttamistyönsä osalta kuulluiksi, Emilia kertoo, että: ”Siinä vaiheessa, kun pääsee tapaamaan ihmisiä, niin uskon, että suhtautuminen meihin on jo suhteellisen myönteistä. Mutta saattaa olla vaikea tavoittaa niitä ihmisiä, jotka ei tiedä asiasta mitään tai eivät ole kiinnostuneita. He eivät ehkä löydä meitä.”

Erityisesti koalat toivoisivat, että mielenterveysasioihin kiinnitettäisiin enemmän huomiota ja mielenterveystyöhön saataisiin enemmän resursseja. ”Eikä hoito olisi vaan sitä, että tossa on sulle lääkkeet, mene kotiin, vaan olisi myös sitä keskusteluapua ja myös psykoterapiaan pääsisivät ne, jotka sitä tarvitsevat. Nyt se on aikamoisten esteiden takana,” Eeva ja Emilia toteavat.

”Usein tuntuu myös, ettei ammattilaisillakaan välttämättä ole niin hyvää käsitystä siitä koko palveluviidakosta, mikä on olemassa. Ja silloin heidän voi olla vaikea auttaa ihmisiä. Usein ihmisten ongelmat voivat liittyä moneen eri elämän osa-alueeseen. Voisi helpottaa, jos jo aikaisessa vaiheessa voitaisiin osoittaa joku paikka, josta voi saada apua tiettyyn asiaan, kuten vaikka velkaongelmiin tai vertaistukea”, Katri jatkaa.

”Varhaisessa vaiheessa kun saisi apua! Ehkäisevään työhön menee vähemmän rahaa ja se säästää myös inhimillistä kärsimystä.” Emilia tiivistää loppuun.

“Ehkäisevään työhön menee vähemmän rahaa ja se säästää myös inhimillistä kärsimystä.”

Kohtaamisen tarpeessa -tapahtumat keskustelun herättäjinä

Koala-ryhmä järjestää myös Kohtaamisen tarpeessa-nimisiä tapahtumia yhdessä erilaisten poliittisten ja mielenterveystoimijoiden kanssa. Tapahtumia on tähän mennessä järjestetty jo kolme. Tapahtumissa on haluttu herätellä keskustelua mm. mielenterveystyön kehittämistarpeista, nuorten mielenterveyden vaalimisesta ja vapaaehtoistyön ja kansalaistoiminnan mahdollisuuksista. Tapahtumissa on ollut laaja ja nimekäs joukko poliittisia ja mielenterveys- ja hyvinvointialojen toimijoita osallistumassa keskusteluun.

Seuraava Kohtaamisen tarpeessa-tapahtuma järjestetään Lapinlahden sairaalan auditoriossa 13.11.2018. Teemana on silloin: Keskustelua kielestä ja mielestä. Illan aikana käydään keskustelua mm. siitä, minkälaisia viestejä sanavalinnoilla välitetään, minkälainen on yksilön valta ja vastuu kielen käytössä ja miten kieli toimii psykiatrisissa vuorovaikutustilanteissa, joissa osapuolina ovat potilaat ja ammattilaiset. Mukana keskustelussa on asiantuntijoita eri aloilta. Tapahtuman Facebook-mainokseen pääset tästä.

Kaamos voitetaan nauramalla, syömällä keksejä ja paijaamalla koiria

Kun kyselen koaloilta vinkkejä jutun lukijoille vuoden pimeimmästä ajasta selviämiseen, saan hetken pohtivan hiljaisuuden ja sen jälkeen naurunsekaista kommentointia: ”Ei me jaksetakaan”. Tässä tulee taas esille ryhmän huumori ja se, että asioista voi välillä puhua niin kuin ne tuntuvat, ja vähän huumorilla höystettynä. Miia auttaa koaloja kuitenkin muistamaan muutaman jutun, jotka tuovat kaikille ryhmäläisille voimavaroja: ”Nauretaan ja syödään keksejä.” ”Ja paijataan koiria ” , Emilia jatkaa.

Haastattelun aikana käytävällä haukahtaa koira. Se on yhden naapurihuoneen työntekijän koira, joka käy silloin tällöin Koala-kololla rapsuteltavana. Koalat tunnustautuvat muutenkin eläinrakkaaksi porukaksi. Kun teen lähtöä Koala-kololta, illan tapaamiseen alkaa saapua lisää koaloja. Yhden koalan mukana saapuu nuori spanieli, joka rynnistää paikalle tottuneesti pusuttelemaan kaikki tutut koalakamut.

Koala-porukasta saakin sen kuvan, että porukassa viihdytään ja paikalle tullaan jo ihan senkin takia, että tässä porukassa on hyvä olla yhdessä. Olen sitä mieltä, että tällaisia Koala-ryhmiä ja Koala-koloja tarvittaisiin joka puolelle Suomea.

Tällaisia Koala-ryhmiä ja Koala-koloja tarvittaisiin joka puolelle Suomea.

Mukaan Koala-toimintaan?

Seuraava varsinainen uusien ilta järjestetään tammikuussa, mutta toimintaan voi tulla mukaan muulloinkin. Facebook-sivulta löytyy lisää tietoa Koala-ryhmästä ja yhteystiedot löytyvät osoitteesta: www.etappiry.net/koala. Koala-ryhmän ohjaajalle, Miia Lusalle voi laittaa sähköpostia, tekstiviestiä tai soittaa.

Kirjoitus on osa #MieliHenkilö-juttusarjaamme, jossa esitellään erilaisia mielenterveyden ja opiskelukyvyn parissa toimivia kiinnostavia henkilöitä ja ryhmiä. #MieliHenkilö-juttuja voit löytää jatkossa Mielellä on väliä -blogistamme, Youtubemme #EllunMielestä -vlogista sekä sosiaalisesta mediasta tunnisteella #MieliHenkilö.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *