Ei ole mikään sattuma, että Petra Berg työskentelee ihmisten parissa. Toisten auttaminen on aina ollut hänelle tärkeää, ja sille hän on myös omistautunut. Eräänä varhaisena maanantaiaamuna istuimme webbikameroidemme eteen keskustelemaan hänen työstään KKT-psykoterapeuttina, tasa-arvosta sekä sateenkaarikysymyksistä.
Kuka on Petra Berg?
Petra työskentelee nykyään kokopäiväisenä psykoterapeuttina, mutta hänellä on taustalla maisterintutkinto kehityspsykologiasta sekä muutaman vuoden työkokemus koulukuraattorina. Petra viihtyi hyvin koulukuraattorina ja toisten kanssa keskustellessa. Kun vuonna 2008 järjestettiin ruotsinkielinen kognitiivisen käyttäytymisterapian psykoterapeuttikoulutus, hän ei epäröinyt hakea. Maisterintutkintonsa ansiosta hän sai paikan, ja loppu on historiaa. Vuodesta 2012 asti Petra on työssään ohjannut ihmisiä kohti hyvinvointia.
Jo opiskeluaikana Petra huomasi, ettei psykodynaaminen psykologia sopinut hänen tapaansa työskennellä, vaan kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan suuntautunut psykologia tuntui juuri oikealta. Psykodynaaminen psykologia painottaa erityisesti lapsuuskokemuksia, ja siihen verrattuna kognitiivis-käyttäytymissuuntautunut psykoterapia keskittyy enemmän nykytilanteeseen. Terapeutti ja asiakas voivat pohtia yhdessä: mitä voimme tehdä nyt ja jatkossa, jotta voisit paremmin?
Toinen asia, joka sai Petran valitsemaan uran nimenomaan KKT-psykoterapeuttina, on tämän terapiamuodon tieteellinen pohja. Hän tuntee olonsa turvalliseksi tietäessään, että terapiassa käytetyt tekniikat pohjautuvat tieteelliseen tutkimukseen.
Mitä on KKT?
Kognitiivinen käyttäytymisterapia eli KKT on lyhytterapiaa (noin 20 käyntiä yhteensä henkilöstä riippuen), jolla on tieteellinen pohja. KKT on terapiamuoto, jolle tunnusomaista ovat siinä käytetyt tekniikat: terapia perustuu sekä yksittäisiin keskusteluihin että kotitehtäviin. Erilaisiin ongelmiin on saatavilla monenlaista terapiakirjallisuutta, jota sekä terapeutti että asiakas hyödyntävät. Käytettävä kirjallisuus on koottu tutkimuksen kautta. Tutkimuksessa tarkastellaan jokaista ongelmatilannetta erikseen ja selvitetään, mitkä asiat yleensä yhdistävät kaikkia asiakkaita ja mitä terapeutti voi tehdä muuttaakseen asiakkaan käyttäytymistä. Terapeutin tehtävänä on löytää oikeat välineet ja työkalut asiakkaan auttamiseksi mahdollisimman hyvin.
Keskiössä seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuus
HLBTIQ-kysymyksiä (HLBTIQ on yläkäsite, joka sisältää homot, lesbot, bit, trans-ihmiset, intersukupuoliset ja queerit) Petra käsittelee mielellään. Hän alkoi ymmärtää vähemmistöjä paremmin ystävänsä Malin Gustavssonin kautta, joka on perustanut yrityksen nimeltä Ekvalita Ab. He ovat yhdessä keskustelleet paljon tasa-arvosta ja siitä, mitä se oikeastaan tarkoittaa. Petra kertoo saaneensa lisää taitoja ja parempaa ymmärrystä siitä, miten vähemmistöistä yleensä puhutaan. Hän ei itse mielellään lokeroi muita.
Petran mielestä tärkeintä on ihminen, ei se, mihin lokeroon kyseinen ihminen kuuluu. Samaa periaatetta Petra noudattaa hoitaessaan asiakkaitaan. Olennaisia ovat ahdistusongelmat tai pakko-oireet, joihin asiakkaat hakevat apua, ei heidän sukupuolensa tai seksuaalinen suuntautumisensa.
Jos asiakas haluaa puhua myös seksuaalisuudestaan tai identiteetistään, se tietenkin sopii, koska Petra käsittelee kokonaisuutta ongelmien ympärillä. Mitkään puheenaiheet eivät ole kiellettyjä, terapia lähtee aina asiakkaan hyvinvoinnista, ja tavoitteena on, että terapian päättyessä asiakas pystyy elämään itse mahdollisimman hyvin.
Setan ja Nuorisotutkimusverkoston (2013) mukaan sateenkarinuoret voivat Suomessa keskimääräisesti huonommin kuin samanikäiset heteroseksuaalit ja cis-ihmiset (henkilöt, jotka kokevat, että kaikki sukupuolikäsitteen osa-alueet, toisin sanoen biologinen ja juridinen sukupuoli sekä sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu, vastaavat toisiaan). Kaikki sateenkaarinuoret eivät voi huonosti, mutta tutkimustulosten perusteella he kokevat monenlaista negatiivista erityiskohtelua, mikä on haitallista heidän hyvinvoinnilleen.
Vähemmistöstressi
Koska yhteiskunta, jossa elämme, on enemmistöjen rakentama ja enemmistöille rakennettu, HLBTIQ-ihmiset vähemmistönä altistuvat eniten syrjäytymiselle. Rakenteellinen epätasa-arvo, syrjintä, ennakkoluulot ja ulkopuolisuus aiheuttavat tuntuvaa ja erityislaatuista stressiä, jolla on haitallisia seurauksia vähemmistöryhmien mielenterveydelle. Stressi, joka on syntynyt normien ulkopuolella elämisestä sekä vähemmistöaseman käsittelemisestä, voi aiheuttaa sekä psyykkisiä että fyysisiä reaktioita kuten ahdistusta, masennusta tai alkoholi- ja huumeongelmia (Meyer, 2003). Yhtä lailla tulee kuitenkin muistaa, että kaikki kokevat vähemmistöön kuulumisen omalla tavallaan, joten vähemmistöstressin vaikutuksetkin ovat yksilöllisiä.
Petra määrittää vähemmistöstressin siten, että meillä on tapana kysyä vähemmistöjen edustajilta asioita, joita emme kysyisi muilta. Saatamme esimerkiksi kysyä sukupuolenkorjauksen kokeneelta, onko hänellä vielä sukuelimet jäljellä, tai homoseksuaalilta, milloin hän tiesi olevansa homoseksuaali. Vastaavia kysymyksiä tuskin esitetään niille, jotka eivät kuulu mihinkään seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön.
Mitä voin tehdä stressin lievittämiseksi? Petran mukaan on tärkeää välttää aiheuttamasta lisää stressiä. Täytyy siis tunnistaa oma suhtautumisensa. Voit esimerkiksi kysyä itseltäsi, kysyisitkö samaa sellaiselta, jonka seksuaalista tai sukupuoli-identiteettiä et tiedä. Voit myös kysyä, miksi tämä herättää sinussa jotakin – miksi kysyt ja miksi sinun täytyisi tietää. Vaikket ehkä tarkoittaisi kysymykselläsi tai kommentillasi mitään pahaa, toinen ihminen voi kokea sen loukkaavana tai tunteettomana. Jotta voisimme selvittää tämän, meidän täytyy myös ymmärtää, miten patriarkaaliset rakenteet vaikuttavat meihin, Petra sanoo. Hän suosittelee Clara Henryn kirjaa Mot framtiden: en simpel guide till att krossa patriarkatet. Se on kaikenikäisille ja -sukupuolisille tarkoitettu, patriarkaalisia rakenteita käsittelevä käsikirja, joka on kirjoitettu humoristisesta ja pohdiskelevasta näkökulmasta.
Läheisenä tukeminen
Haluatko osoittaa tukea kaverillesi tai jollekulle muulle läheisellesi, muttet tiedä miten? Voit tukea läheistäsi osoittamalla, että olet käytettävissä, esimerkiksi kysymällä, mitä hänelle kuuluu. Petra korostaa, ettei kyseisen henkilön vähemmistöstressiä tule lisätä. Valitse sanasi huolella äläkä ilmaise ennakkoluulojasi toiselle ihmiselle.
Muista kunnioittaa toisten rajoja – älä painosta toista puhumaan asioista, joista hän ei halua puhua. Ainoa tehtäväsi on kuunnella toisen ihmisen tarpeita. Olennaista on olla hänelle ystävä.
Jos huomaat, että kaverisi voi huonosti, ei sinun tarvitse ottaa enempää vastuuta kuin mihin pystyt. Ammattiapua on saatavilla, joten hyödynnä sitä mahdollisuutta. Auta läheistäsi hakemaan apua. Kenenkään ei tarvitse olla yksin huoliensa kanssa.
Jos koet kaipaavasi tukea, saatavilla on useita eri palveluita. Esimerkiksi Seta ry on kansallinen ihmisoikeusjärjestö seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille, ja sen verkkosivuilla on listattu järjestön omia tukipalveluita sekä linkkejä muihin järjestöihin ja viranomaisiin. Täältä löydät tukea ruotsiksi, täältä löydät tukea suomeksi, ja täältä löydät tukea englanniksi.
Haluatko lukea lisää tasa-arvo- ja HLBTIQ-asioista? Voin suositella ruotsinkielistä kirjaa HBTQ+: psykologiska perspektiv och bemötande (Tove Lundberg ym.). Jos haluat lukea mieluummin suomeksi, sinulle voisi sopia paremmin Saanko olla totta?: Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus (Liisa Tuovinen ym.). Mikäli suosit englanninkielistä kirjallisuutta, voin suositella kirjaa Queer: a graphic story (Meg-John Barker). Se on helppolukuinen tarina, joka käsittelee sukupuolen ja seksuaalisuuden käsitteitä graafisesta näkökulmasta.
Vastaa