Tämän kertainen mielihenkilömme on Nyyti ry:n asiantuntija sekä Nyytin verkkotoiminnan ja Elämäntaitokurssin ohjaajakoulutuksen vastuuhenkilö, valtiotieteiden maisteri, pääaineena sosiaalipsykologia, Päivi Kohta
”Nyyti tukee opiskelijoiden mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia ja opiskelukykyä. Eli kaikkinensa sitä opiskelijan jaksamista, että opiskelijat voisi hyvin ja jaksaisi opiskella ja muutenkin elää hyvää ja tasapainosta elämää.” Näin Päivi Kohta kuvailee Nyyti ry:n toimintaa. Nyytin toiminnan kohderyhmiä ovat sekä korkeakouluopiskelijat että opiskeluyhteisöissä toimivat ammattilaiset, joiden kautta on mahdollista tavoittaa yhä useampi opiskelija. Nyyti tarjoaa opiskelijoille verkkosivuilla olevan staattisen tiedon lisäksi erilaisia chatteja ja nettiryhmiä. Lisäksi Nyytin verkkosivuilta löytyy vertaistuellisia tarinoita opiskelijan elämästä ja hyvinvoinnista sekä Mielellä on väliä! –blogi. Nyyti toimii aktiivisesti myös sosiaalisessa mediassa mm. jakamalla monipuolista tietosisältöä, pitämällä #EllunMielestä-vlogia Youtubessa sekä järjestämällä erilaisia kampajoita ja Facebook live-lähetyksiä. Nyytin työntekijöiden lisäksi opiskelijat ja Nyytin vapaaehtoiset osallistuvat sisällöntuotantoon sekä verkkotoiminnan kehittämiseen ja järjestämiseen.
Päivi Kohta itse kehittää ja suunnittelee Nyytin verkkotyötä, ohjaa chatteja ja nettiryhmiä sekä vastaa Nyytin Elämäntaitokursseista. Juuri Nyytin nettiryhmistä Kohta on pitänyt työssään eniten. ”Ne on vaan jotenkin aivan ihania. Vaikka ne ihmiset on vaan nimimerkkejä, niin ne tulee niin merkityksellisiksi.” Kohta on tehnyt pitkä uran Nyyti ry:ssä: hän on ollut mukana vuodesta 2003 saakka. Sinä aikana hän on päässyt todistamaan esimerkiksi koko mielenterveyskentän laajuisen verkkoon siirtymisen. Nyytille Kohta päätyi, koska ihmissuhteisiin liittyvät asiat kiinnostivat.
Kohta arvioi, että suurimpia uhkia korkeakouluopiskelijoiden mielenterveydelle on korkeakouluaikaan kasaantuvat stressitekijät, elämänmuutokset sekä epävarmuus tulevaisuudesta ja omasta työllistymisestä. Myös nykypäivän hektisyys voi uuvuttaa. ”Tuntuu, että tässä ajassa on niin paljon epävarmuustekijöitä.” Mutta omasta mielen hyvinvoinnista on myös mahdollista pitää huolta. Uni on Kohtan mukaan kaiken perusta. ”Jos ei nuku hyvin tai riittävästi tai hyvälaatuisesti, niin ei jaksa opiskella. Ei voi oppia asioita tai oppiminen on tosi paljon hankalampaa ja vaikeampaa. Ja ei se mielikään voi hyvin kun nukkuu huonosti.” Ruokarytmi sekä liikkuminen ovat myös tärkeitä. Lisäksi arkeen olisi Kohtan mielestä hyvä saada aikaa myös rentoutumiselle. Se ei kuitenkaan ole korkeakouluopiskelijalle aina helppoa: arki saattaa olla opiskeluiden ja työelämän välissä tasapainoilua. Yhteisöllisyyskin on Kohtan mukaan tärkeä mielen hyvinvoinnin kannalta ja myös asia, jonka suhteen korkeakoulut voisivat tukea opiskelijoita. Yksi tapa olisi pidempikestoinen ryhmäyttäminen. Myös koulun yleisilmapiirillä on paljon väliä: ”Esimerkiksi vaikka tervehtiikö opettaja oppilaita.”
Omasta mielen hyvinvoinnista on myös mahdollista pitää huolta.
Oman mielensä hyvinvoinnista huolehtimisessa Kohta noudattaa tietenkin omia neuvojaan. Hyvän ruokarytmin ja unen lisäksi Kohta pyrkii myös tietoisesti rauhoittumaan. ”Mä aina nauran täällä töissäkin, että tuokaa mulle vaan rikkinäisiä sukkia. Rakastan esimerkiksi käsin ompelemista. Voin korjata ihan sen takia vaatteita, että se on niin rauhoittavaa.”
Ruokarytmin puuttumisen ja huonolaatuisen unen lisäksi myös yksinäisyys on uhka mielen hyvinvoinnille. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016:n mukaan yksinäisiä korkeakouluopiskelijoita oli 4–10 %. Yksinäisyys on uhka opiskelijoiden hyvinvoinnille, mutta myös opinnoille: Kohtan mukaan yksinäisyyttä kokevilla opiskelijoilla opiskelut viivästyvät ja jopa keskeytyvät muita useammin. Yksinäisyydellä voi siis olla hyvin laajatkin seuraukset. ”Sitähän sanotaan, että se on kuin fyysistä kipua. Se on niin rankkaa.” Syitä yksinäisyydelle on monia ja Kohta toteaa yhden niistä voivan olla yksinkertaisesti se, ettei ole päässyt mukaan alkuryhmäytymiseen ja sitä kautta jää porukan ulkopuolelle.
Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016:n mukaan yksinäisiä korkeakouluopiskelijoita oli 4–10 %.
Muiden tuki ja teot voivat vaikuttaa paljonkin yksinäisyyteen. ”Esim. tutor-toimintahan on tosi tärkeetä ja se, että se jatkuisi tarpeeksi pitkään.” Kohtan mukaan joissain korkeakouluissa tutor-toiminta jatkuu koko ensimmäisen vuoden ja näkee sen erittäin positiivisena asiana. Jos opiskelija on hidas tutustumaan, on vain muutaman viikon kestävä tutor-toiminta aivan liian lyhytkestoinen. Hänen mielestään olisi myös hyvä, jos tutorit osaisivat huomioida sen, että joillekin ryhmäytyminen on haastavampaa kuin toisille. Myös varsinaisissa opinnoissa tapahtuva ryhmäyttäminen eri keinoja hyödyntäen on tärkeää, eikä vain ensimmäisen vuoden aikana. Kohta nostaa esiin tilanteet, kun opiskelijat ympärillä vaihtuvat suuntautumisopintojen myötä. ”Monihan voi siinäkin jäädä aika yksin kun yhtäkkiä ne kaverit menikin siihen toiselle linjalle.”
Kohtan mielestä myös mukaan ottamisen kulttuurille olisi sijaa. Suomessa on perinteisesti oltu ujoja ottamaan kontaktia tuntemattomiin. Kohta näkeekin, että toisten ihmisten reviiriä saatetaan kunnioittaa välillä ehkä liiaksikin: ei uskalleta mennä kysymään, mitä toiselle kuuluu ja haluaisiko tämä liittyä seuraan. Kuitenkin se, että joku huomioi voi tuntua mukavalta. Nyytillä työskennellessään Kohta onkin saanut oivaltaa ja kokea, kuinka usein riittää vain se, että toista lähestyy ja kuuntelee. ”Ihmiset kaipaa juuri sitä, että tulee nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi.” Sillä voi olla suurikin merkitys. ”Pienistä asioista voi lähteä paljon hyvää liikkeelle.”
Pienistä asioista voi lähteä paljon hyvää liikkeelle.
Mutta miten opinnot aloittava opiskelija voisi päästä mukaan korkeakouluyhteisöön? Kohta suosittelee, että uudet opiskelijat jaksaisivat osallistua alusta asti esimerkiksi juuri tutorien järjestämään toimintaan. ”Vaikka on sitä koti-ikävää ja tuntuu, että haluaisi lähtee aina viikonloppuisin kotiin käymään ja ei aina ehkä se tekeminenkään tunnu niin kauheen itselle sopivalta. Niin jotenkin ottaisi sen niin, että hei tää kannattaa nyt, nyt on se hetki tutustua.” Suuren ristiriidan ryhmäytymisessä saattavat kuitenkin aiheuttaa alkoholipainotteiset tapahtumat. Kaikille ne eivät tunnu omilta tai saattavat tuntua jopa ikäviltä. Aina alkoholittomia tapahtumia ei ole tarjolla. Tällöin opiskelija kärjistetysti joko lähtee mukaan alkoholipainotteiseen tapahtumaan tai jää porukan ulkopuolelle. Kohta on kuitenkin iloinen, että viime aikoina alkoholittomat opiskelijatapahtumat ovat yleistyneet yhä enenevässä määrin. Hän toivoisi, etteivät alkoholittomat tapahtumat olisi erikoisuuksia, joiden alkoholittomuutta pitäisi erikseen mainostaa, vaan että ne nähtäisiin tavallisina opiskelijatapahtumina siinä missä alkoholipainotteisetkin.
Kohtalla on terveisiä uusille opiskelijoille, jotka ovat vasta aloittaneet korkeakouluopintonsa: ”Pidä huolta itsestä. Se on tosi tärkeetä. Ja pidä hauskaakin, sekin on tärkeetä.”
Kirjoitus on osa #MieliHenkilö-juttusarjaamme, jossa esitellään erilaisia mielenterveyden ja opiskelukyvyn parissa toimivia kiinnostavia henkilöitä . #MieliHenkilö-juttuja voit löytää jatkossa Mielellä on väliä -blogistamme, Youtubemme #EllunMielestä -vlogista sekä sosiaalisesta mediasta tunnisteella #MieliHenkilö.
Vastaa