Auttajatahot, Hyvinvointi, Mielenterveys, Mielihenkilö, Opiskelu, Opiskelukyky, Yhteisöllisyys

2


Nimi: Merita Petäjä
Työpaikka: Aalto-yliopisto
Minkälaisia toiveita tai odotuksia sinulla on tälle syksylle: Allwell? -opiskeluhyvinvointityö jatkuu intensiivisesti – että opiskelijat voisivat paremmin. Ja että sademetsien tulipalot saadaan sammumaan.

_________

MONIPUOLISTA TUKEA JA PALVELUITA

Pääsin haastattelemaan Aalto-yliopiston opintopsykologi Merita Petäjää, 58, ja tutustumaan hänen työnkuvaansa opiskelijoiden hyvinvoinnin parissa. Käsittelimme haastattelussa monenlaisia teemoja, kuten Meritan työtä ja urapolkua sekä opiskelijakulttuuria ja -yhteisöjä sekä niihin liittyviä ilmiöitä. Ennen kuin lähdemme tutustumaan hänen työhönsä tarkemmin, käydään läpi muutama käytännön asia liittyen opintopsykologipalveluihin. Ensimmäinen kysymykseni Meritalle onkin, minkälaisissa asioissa Aalto-yliopiston opintopsykologeihin voi ottaa yhteyttä ja kenelle palvelut ovat tarkoitettu. ”Opintopsykologin puoleen voi kääntyä kaikissa asioissa, jotka heikentävät opiskelukykyä. Kaikki Aallon opiskelijat voivat hakea tätä tukea”, Merita tiivistää.

Opintopsykologin puoleen voi kääntyä kaikissa asioissa, jotka heikentävät opiskelukykyä.

Opinto- ja urapsykologipalvelujen lisäksi Aalto-yliopistolta löytyy mielenkiintoiselta vaikuttava Starting Point of Wellbeing -piste (SPWB), jonka toiminnasta olen kiinnostunut kuulemaan lisää. Kyseessä on paikka, jossa tarjotaan opiskelijoille monipuolista neuvontaa ja palveluojausta hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä yhdessä osoitteessa. “Starting Point of Wellbeing on paikka, jonne opiskelija voi mennä ilman ajanvarausta ja saada noin 15 minuuttia ohjausta tai neuvontaa oman kysymyksensä kanssa. Eri päivinä paikalla ovat YTHS, opintopsykologit, papit, Unisport, opinto-ohjaaja ja AYY:n häirintäyhdyshenkilö”, Merita tarkentaa. Tiedot eri palveluista löytyvät toiminnan nettisivuilta. Nettisivuilta löytyy myös kalenteri, josta voi tarkistaa, milloin kunkin toimijan voi tavoittaa. Kysyn, minkälainen merkitys sillä on, että opiskelija löytää palveluita yhdestä osoitteesta. ”Palvelun avulla opiskelija esimerkiksi löytää mahdollisimman pian oikeanlaisen tuen piiriin. SPWB on ainutlaatuinen kokeilu Suomessa, ja opiskelijat ovat löytäneet sen hyvin”, Merita lisää. Artikkelin loppuun on lisätty linkkejä, joista pääsee tutustumaan Aalto-yliopiston psykologi- ja urapalveluihin sekä SPWB-toimintaan.

PALKINTO OPISKELUHYVINVOINNIN KEHITTÄMISESTÄ

Olemme aloittaneet keskustelemalla yleisesti eri toimijoista ja palveluista, joita Aalto-yliopisto tarjoaa opiskelijoidensa hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn edistämiseksi. Seuraavaksi pääsemme käsittelemään haastateltavamme urapolkua. Meritan ensimmäinen työpaikka oli psykologina nuorten miesten koulukodissa. “Löysin itsestäni ulottuvuuksia, että tulen toimeen vaikeassakin tilanteissa olevien nuorten kanssa. Haluan vaikuttaa siihen, että nuorilla olisi mahdollisuus saada tukea ja pärjätä elämässä.” Merita on valmistunut myös psykoterapeutiksi ja hän on tehnyt uransa aikana vastaanottotyötä sekä organisaation kehittämiseen liittyvää työtä. “Nuorten pahoinvointi näyttää kansainvälisesti ottaen olevan lisääntymässä. Toivon, että voin toisaalta tehdä työtä suoraan nuorten aikuisten kanssa, mutta olla myös muokkaamassa niitä edellytyksiä, jotka tukevat heidän hyvinvointiaan”, hän pohtii.

Antoisaa on myös huomata, miten opiskeluhyvinvointiin on alettu suhtautua vakavasti monella taholla ja esimerkiksi Aalto-yliopistossa olemme saaneet johdolta vahvaa tukea opiskeluhyvinvoinnin kehittämiseksi.

Mikä on sitten antoisinta opiskelijapsykologin työssä? Antoisimmiksi asioiksi Merita mainitsee opiskelijoiden kohtaamisen ja merkityksellisten keskustelujen käymisen heidän kanssaan. “Antoisaa on myös huomata, miten opiskeluhyvinvointiin on alettu suhtautua vakavasti monella taholla ja esimerkiksi Aalto-yliopistossa olemme saaneet johdolta vahvaa tukea opiskeluhyvinvoinnin kehittämiseksi. Saimme tiimimme kanssa tänä syksynsä merkittävän palkinnon, nimeltä Education Impact Award työstämme opiskeluhyvinvoinnin kehittämisessä”, Merita iloitsee. Kysyn myös työn haastavista puolista. Haastavia tilanteita ovat hänen mielestä ne, joissa saman yksilön kohdalle kasaantuvat monenlaiset vaikeudet.

OPISKELIJAKULTTUURIA, HAASTEITA JA VOIMAVAROJA

On ollut mielenkiintoista kuulla Meritan urapolusta sekä hänen työnsä eri puolista. Tästä on hyvä edetä aiheeseen syvemmälle ja jatkaa keskustelemalla opiskeluyhteisöistä ja nykyajan opiskelijan haasteista. Opiskeluaika on usein yksilöille hyvin merkittävää aikaa elämässä. Kysynkin Meritan mielipidettä siitä, minkälainen vaikutus vallitsevalla opiskelijakulttuurilla on opiskelijayhteisöjen hyvinvointiin ja oppimiseen. Haastatetavamme kertoo, että Aalto-yliopiston AllWell? -opiskeluhyvinvointikyselyssä on tarkasteltu opiskelukulttuuria muun muassa siitä näkökulmasta, missä määrin opiskelija kokee saavansa tukea toisilta opiskelijoilta opintoihinsa liittyen. Toisilta opiskelijoilta saatu tuki on yhteydessä opintomenestykseen. Tiedossa on, että opiskelijat kokevat yksinäisyyttä, eivätkä kaikki löydä tarjotun toiminnan puitteissa itselleen sopivia yhteisöjä tai kavereita, joiden kanssa opiskella. Dialogisuuden edistäminen erilaisissa opetustilanteissa tarjoaa mahdollisuuksia löytää uusia ja erilaisia kontakteja. Yksin some- ja digimaailmassa eläminen näyttää tutkimusten valossa olevan elämäntapa, joka altistaa mm. masennukselle.”

Entä sitten opiskelijaelämän haasteet, ovatko ne muuttuneet Meritan mielestä hänen omista opintoajoistaan tähän päivään? ”Maailma on muuttunut mutkikkaammaksi ja digitaalinen todellisuus tuo maailman lähelle. Olemme tietoisia ympäristöongelmista aivan eri tavalla. Myös kansainvälisen tilanne ja terrorismi luovat epävarmuutta. Aiemmin yliopistokoulutuksessa saattoi olettaa saavansa hyvän työpaikan, mutta nyt epäjatkuvuustekijöitä on enemmän. Keskeiset kehitysteemat, kuten oman identiteetin, tavoitteiden, merkityksellisyyden ja autonomisuuden rakentamisen kysymykset ovat sen sijaan pysyneet ennallaan.”

Aiemmin yliopistokoulutuksessa saattoi olettaa saavansa hyvän työpaikan, mutta nyt epäjatkuvuustekijöitä on enemmän. Keskeiset kehitysteemat, kuten oman identiteetin, tavoitteiden, merkityksellisyyden ja autonomisuuden rakentamisen kysymykset ovat sen sijaan pysyneet ennallaan.

Opiskelijaelämän haasteista on tärkeää puhua, mutta haluan myös kysyä, mitkä Meritan mielestä ovat heidän opiskelijayhteisönsä suurimmat voimavarat. Merita kokee, että Aalto-yhteisön suurin voimavara perustuu siihen, että “se on valtava joukko todella mielenkiintoisia ihmisiä pienellä alueella, opiskelijat ja henkilökunta mukaan lukien. Se tarjoaa aidosti mahdollisuuden mitä hienoimpiin keskusteluihin ja kohtaamisiin. Meillä on myös paljon AYY:n [Aalto-yliopiston ylioppilaskunta] organisoimaa toimintaa opiskelijoille, joka tukee yhteisöön kiinnittymistä.”

TURVALLISEN RYHMÄDYNAMIIKAN RAKENTUMINEN JA RAKENTAMINEN

Tämä #Mielihenkilö-artikkeli on osa Nyytin Puhutaan kiusaamisesta! -hanketta, mistä syystä siirrymme keskustelemaan kiusaamisesta korkeakouluyhteisöissä. Valitettavasti opiskelijayhteisöissäkin voi esiintyä kiusaamista tai epäasiallista käyttäytymistä. Kiusaaminen ei kosketa ainoastaan kiusaamisen kohdetta, vaan myös kiusaajaa, sivusta seuraajia sekä laajemmin koko opiskelijayhteisöä ja henkilökuntaa. Puhutaan, että kiusaaminen on ryhmäilmiö. Toivonkin saavani opintopsykologin näkemyksen ja kysyn Meritalta, mitkä tekijät voivat edistää turvallisen ryhmädynamiikan rakentumista ja ylläpitämistä opiskeluyhteisössä.

Meritan vastaus on kattava: “Opettajilla on suuri rooli opintoihin liittyvän ryhmätoiminnan ohjaamisessa siten, että he tukevat ryhmien syntymistä sekä ohjeistavat selkeästi sekä tukevat ryhmien toimintaa niiden työskentelyn aikana. Ryhmätyötaitoja ei opi vain olemalla ryhmässä, vaan niitä täytyy opettaa. Myös arvioinnilla on merkitystä. Esimerkiksi sellainen ryhmä, jossa on jäseniä eri kulttuureista, joutuu käyttämään enemmän aikaa tutustumiseen ja toinen toisensa ymmärtämiseen. Varsinainen tulos saattaa jäädä vaatimattomammaksi, mutta ryhmän jäsenet oppivat enemmän erilaisuuden sietämistä ja hyväksymistä. Tämä pitäisi huomioida ryhmien arvioinnissa.” Hän kertoo olleensa tänä syksynä mukana toteuttamassa yhdenvertaisuuskoulutusta opiskelijajärjestöjen avainhenkilöille siitä, miten luoda turvallisia ja vastaanottavaisia ryhmiä. “Tavoitteena on, että erilaiset opiskelijat tuntisivat itsensä tervetulleeksi riippumatta siitä, kuuluvatko he esimerkiksi johonkin vähemmistöryhmään.”

Kiusaaminen liitetään usein vallankäyttöön, mistä syystä pyydän Meritaa tarkentamaan, mitä tämä vallankäyttö käytännössä tarkoittaa ja miten se voi ilmetä. Saan kuulla, että yleisin vallankäytön tapa on ulkopuolelle sulkeminen, joka voi tapahtua kehollisesti, katseella, naurulla, tai siten, että ei kerrota jostain tapahtumista epäsuositulle henkilölle. “Kaikki haluavat kuulua ”sisäpiiriin” ja omasta paikasta pidetään kiinni. Ulkopuolelta tuleva voidaan kokea uhkana.”

Kiusaamisella voi olla moninaisia vaikutuksia niin yksilön hyvinvointiin, jaksamiseen, opintoihin kuin koko opiskeluyhteisöön. Esitän Meritalle kysymyksen siitä, millä eri tavoin jokainen opiskeluyhteisön jäsen, niin opiskelija kuin henkilökunnan jäsen, voi ennaltaehkäistä kiusaamista. Hän toteaa, että mahdollisimman välitön reagointi on paras toimintakeino, jos havaitsee muihin kohdistuvaa kiusaamista. “Jokainen voi aina kehittää tietoisuuttaan oman toimintansa suhteen. Varmaan jokainen välillä toimii epäarvostavalla tavalla tai sulkee toisia ulkopuolelle, usein tarkoittamattaan.”

Mahdollisimman välitön reagointi on paras toimintakeino, jos havaitsee muihin kohdistuvaa kiusaamista. — Jokainen voi aina kehittää tietoisuuttaan oman toimintansa suhteen. Varmaan jokainen välillä toimii epäarvostavalla tavalla tai sulkee toisia ulkopuolelle, usein tarkoittamattaan.

Tiedetään, että kiusaaminen jää usein piiloon, sillä usein opiskelijat eivät uskalla kertoa kokemuksistaan. Näihin kokemuksiin liittyy usein myös häpeän ja pelon tunteita. Lopetan kiusaamisteeman käsittelyn kysymällä Meritalta, mitä korkeakouluissa voisi tehdä, että opiskelijalla olisi mahdollisimman matala kynnys kertoa kiusaamisesta, jos sellaista on tapahtunut. Aallossa on Aallon tapa toimia, joka antaa niin henkilökunnalle kuin opiskelijoillekin selkeät ohjeet toimia näissä tilanteissa. AYY:llä on häirintäyhdyshenkilöt, jotka ovat tavattavissa mm. Starting Point of Wellbeingssä, mutta myös muulloin. Näin on yritetty tehdä kynnys mahdollisimman matalaksi. Nyt syksyllä on käynnissä AYY:n toimijoille myös yhdenvertaisuuskoulutus, jossa kiinnitetään huomiota siihen, miten yhteisöön mukaan ottamista voidaan parantaa.”

VOIMAA ARJEN KESKELLE

Olemme tässä artikkelissa päässeet tutustumaan Aalto-yliopiston opintopsykologi Merita Petäjän työhön, opiskelijoille tarjottaviin erilaisiin palveluihin sekä pohtimaan opiskelijaa ja koko opiskeluyhteisöjä koskettavia asioita. Nyt on aika viedä keskustelu vähäksi ajaksi Meritan omiin opiskeluaikoihin ja kysynkin, mitä hän sanoisi opiskelija-aikaiselle itselleen. Meritan vastaus on lyhyt ja ytimekäs: “Harrasta enemmän teatteria!”

Palataan nykyhetkeen. Mitkä asiat antavat Meritalle voimaa arjen keskellä? “Keskustelut nuorten aikuisten kanssa. Pidän myös Aalto-yliopiston kulttuurista, joka on eteenpäin katsova: tunnistetaan ongelma ja aletaan etsiä sille ratkaisua.” Hän mainitsee myös irrottautuvansa työstä merellisten harrastustensa parissa.

Viimeisenä on terveisten aika: minkälaisen viestin Merita haluaa lähettää nykyisille ja tuleville korkeakouluopiskelijoille? “Tunnista asioita, jotka tuovat iloa, ja pidä niistä kiinni!”

Tämä blogiteksti on osa Nyyti ry:n Puhutaan kiusaamisesta!- hanketta.

 

LINKIT:

Linkki videoon, jossa esitellään psykologien palveluja Aalto-yliopistossa:

https://www.youtube.com/watch?v=-FvTwwb7Gq8&feature=youtu.be

Täältä löytyy tietoa, kuinka uraohjaus- ja opintopsykologien ryhmiin tai vastaanotolle voi hakeutua.

https://into.aalto.fi/display/fiopisk/Opinto-+ja+uraohjauspsykologit

Tietoa Starting Point of Wellbeing -toiminnasta sekä aikatauluista

https://into.aalto.fi/display/fiopisk/Starting+Point+of+Wellbeing

 

Marjaana Hulkko


Kirjoittaja on sosiaalipsykologian maisteriopiskelija, vihreän teen superkuluttaja, herkästi innostuva ja pohtiva maailman tarkkailija sekä Nyytin harjoittelija. Intohimona Marjaanalla on mielenterveyden edistäminen niin ruohonjuuritasolla kuin rakenteisiin vaikuttamalla. Vapaa-aikana hänet voi bongata kirjastoista, teepuodeista tai vintageputiikeista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *