Hyvinvointi, Mielenterveys, Opiskelu, Vaikuttaminen

11


Alviina Alametsä, 25
Mielenterveyspooli 2.0 -hankkeen projektipäällikkö
Valtiotieteen kandidaatti
Maailmanpolitiikan tutkimuksen maisteriopiskelija
Kaupunginvaltuutettu Helsingissä

Mielenterveyspooli tiivistää mielenterveysjärjestöjen yhteistyötä

“Parantaa mielenterveyspalveluita, lieventää mielenterveyden häiriöiden stigmaa ja vähentää ahdistusta ja häpeää”, tiivistää hankkeen tavoitteita Alviina Alametsä, Mielenterveyspooli 2.0 -hankkeen projektipäällikkö. 21 suomalaisen mielenterveysalan järjestön muodostama Mielenterveyspooli pyrkii tiivistämään suomalaisten mielenterveysjärjestöjen yhteistyötä mielenterveyspalveluiden, henkilöstön työolosuhteiden sekä kansalaisten henkisen hyvinvoinnin kehittämiseksi. Pooli on muun muassa laatinut kymmenkohtaiset tavoiteohjelmat seuraavalle hallituskaudelle 2019-2023 sekä kunta- ja maakuntatasolle.

Yksi järjestöjen päätavoitteista on ollut vuoteen 2030 ulottuvan, hallituskaudet ylittävän mielenterveysstrategian laatiminen poliittiseen päätöksentekoon, ja toimenpiteiden vieminen käytäntöön. Sosiaali- ja terveysministeri Annika Saarikko on sitoutunut strategian valmisteluun, ja järjestöt ovat mukana työssä. Lisäksi Mielenterveyspooli pyrkii hälventämään mielenterveysongelmiin liittyvää häpeää ja ahdistusta esimerkiksi mediayhteistyön keinoin. Samalla edistetään positiivista mielenterveystyötä mielenterveysongelmien ennaltaehkäisemiseksi ja suomalaisten elämäntyytyväisyyden lisäämiseksi. Ongelmien korostamisen ja hoitamattomien mielenterveysongelmien kansantaloudellisen taakan lisäksi huomiota kiinnitetään myös siihen, mikä tekee ihmiset onnellisemmiksi. Järjestöt tavoittelevat hankkeessa työkalujen luomista poliittisten päätösten mielenterveysvaikutusten arvioimiseksi.

Projektipäällikkönä Alametsä on vastuussa hankkeen toiminnan koordinoinnista. Työnkuvaan kuuluu olennaisesti vaikuttamistyö, joka kohdistuu päättäjiin, viestimiin, elinkeinoelämään ja tavallisiin kansalaisiin. Projektipäällikkö kuuluu eduskunnan mielenterveyspoliittiseen neuvottelukuntaan, jossa hän toimii valmistelijana ja sihteerinä. Vaikuttamistyössä pitkään mukana ollut Alametsä näkee mielenterveyden edistämisen kutsumuksena. “Asiat eivät etene, ellei ole ihmisiä, jotka ottavat sen tosi voimakkaasti, ajattele että nyt tämä täytyy hoitaa kuntoon. Sellaisia ihmisiä ei ollut niin paljon näköpiirissä, jotka olisivat pelkästään nostaneet mielenterveyttä esille. Sitten mä oikeastaan päätin, että nyt täytyy itse alkaa tekemään tätä.”

Asiat eivät etene, ellei ole ihmisiä, jotka ottavat sen tosi voimakkaasti, ajattele että nyt tämä täytyy hoitaa kuntoon.

Alametsä näkee aikaisemman ja nykyisen työkokemuksensa välillä yhteneväisyyksiä ja jaettuja rajapintoja. Ennen projektipäällikön virkaa hän on työskennellyt Pekka Haaviston eduskunta-avustajana, rauhanneuvotteluissa konfliktialueilla sekä luottamustoimissa monissa hallituksissa. Diplomaattisesta kokemuksesta on ollut hyötyä mielenterveysalalla. “Ihmisten yhteistyössä on kyse pitkälti samoista kysymyksistä”, Alametsä pohtii. “Rauhanvälitys ja ulkopolitiikka ovat vahvasti psykologisia aloja.”

Mielenterveystyöhön käytetty raha palautuu takaisin

Alametsän mukaan jokainen mielenterveystyöhön sijoitettu euro palautuu pitkällä aikavälillä 3,5-5,5 -kertaisesti. Siitä huolimatta mielenterveyden tutkimiseen ja hoitoon käytetään verrattain vähän resursseja. “Olen yllättynyt siitä, miten heikosti mielenterveys on monissa asioissa huomioitu, ja siitä miten lapsenkengissä mielen tutkimus on.” Edes terveydenhuollon ammattilaisilla ei välttämättä ole riittäviä tietoja mielenterveyden huomioinnista, eikä se kuulu alan opintoihin riittävissä määrin.

Jokainen mielenterveystyöhön sijoitettu euro palautuu pitkällä aikavälillä 3,5-5,5 -kertaisesti.

Alametsä on mielissään Poolin vaikuttamistyön tuloksista, vaikka sen toiminta on ollut käynnissä vasta muutamia kuukausia. Hän on silti ehtinyt yllättymään ennakkoluuloista, joita eräillä poliitikoilla on mielenterveysjärjestöjen toimintaa kohtaan. “Jotkut poliitikot tuntuvat ajattelevan, että järjestöt tekevät jotain puuhastelua”, kertoo Alametsä. Etenkään vapaaehtoistyön rahallista ja inhimillistä merkitystä suomalaiselle mielenterveystyölle ei aina huomioida. “Mutta sitten kun alkaa lyömään lukuja pöytään… Järjestöt tekevät ison osan työtä, joka säästää rahaa koska on ennaltaehkäisevää. Työ on myös äärimmäisen tehokasta, kun lasketaan, kuinka paljon muodostuu vaikka yhden asiakaskohtaamisen hinnaksi. Esimerkiksi kriisipuheluista yli puoleen vastaa vapaaehtoistyöntekijä.” Alametsä on toiveikas poliitikkojen suhteen heidän ajoittaisesta kielteisestä suhtautumisestaan huolimatta. Moni poliittinen kollega onkin avoimesti toivonut lobbausta mielenterveysaiheista. “Uskon, että monet poliitikot eivät ehkä ole ajatelleet aidosti koko asiaa. Monet ovat järkyttyneet aidosti ja halunneet muuttaa tilannetta.” Läheinen yhteistyö poliitikkojen kanssa tuottaa siis tulosta.

Tulevaisuudessa enemmän ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä

Mielenterveyden häiriöihin liittyvän häpeän ja ahdistuksen hälventäminen on yksi hankkeen tavoitteista. Päämääränä on vaikuttaa mediaan ja päättäjiin tavoilla, jotka vähentävät mielenterveyden häiriöihin liitettyä kielteistä sosiaalista leimaa. Anti-stigmatyötä voidaan tehdä esimerkiksi valtamedian kanssa vaikuttamalla tapaan, jolla mielenterveydestä puhutaan tv-sarjoissa. “Sillä tavalla että se alkaisi vaikuttaa niihin kahvipöytäkeskusteluihin, että sitä asiaa voitaisiin ajatella jotenkin vähän avoimemmin. Mulla on oikeastaan käytössä kaikki keinot mitä ollaan keksitty”, selittää Alametsä. Jatkossa mielenterveyden asiantuntijoilta voisi esimerkiksi kysyä mielenterveyden häiriöistä kärsivien tv-hahmojen realistisesta käsikirjoittamisesta. “Myös negatiivisella tavalla voi tehdä esimerkkejä. Siksi olisi tärkeää, että kysyttäisiin asiantuntijoilta, miten mielenterveyttä voisi käsitellä paremmin. Hankkeen verkkosivuille on tulossa vinkkejä aiheen käsittelyyn mediassa.”

Pitkällä aikavälillä Alametsä toivoo hankkeen kasvattavan ennaltaehkäisevän mielenterveystyön määrää. Hänestä on erityisen tärkeää, että lasten ja nuorten kanssa työskentelevien koulutukseen saataisiin sisältöjä, jotka tukisivat ammattilaisten kykyä kohdata mielenterveysasioita työssään. Konkreettisena ihmisten terveyttä parantavana tavoitteena hän esittää psykoterapiatakuun: kaikkien tulisi saada taloudellinen tuki ja vastaanottoaika psykoterapeutille kuukauden kuluessa hoidon tarpeen tunnistamisesta. “Ei yritettäisi perustella, miksi ihminen ei ole oikeutettu hoitoon, vaikka itse pyytäisi sitä. Että suurempi prosentti pääsisi hoitoon ja kokisi saavansa hyvää hoitoa.”

Opiskelijat ovat alttiita vaatimaan itseltään liikoja

Alametsä opiskelee vielä itse maailmanpolitiikan tutkimuksen maisteriohjelmassa. Opiskellessaan hän toimi Helsingin Yliopiston ylioppilaskunnassa sekä Suomen ylioppilaskuntien liitossa. Opiskelijajärjestöaikoinaan Alametsä kiinnitti huomiota opiskelijoiden mielenterveysongelmiin. “Taloudelliset paineet, paineet omasta tulevaisuudesta, tiukentuvat opintoajat ja niiden seuranta”, luettelee Alametsä opiskelijoiden stressin syitä. “Toimeentulon heikko taso tutkitusti stressaa ihmistä. Samaan aikaan pitäisi pystyä omaksumaan tietoa ja käymään iltaisin kassalla töissä.”

Alametsä luettelee toimenpiteitä, joilla opiskelijoiden mielenterveyttä voisi parantaa. Matalan kynnyksen palveluiden kynnyksen tulisi madaltua entisestään, jotta esimerkiksi koulupsykologille pääsisi kohtuullisessa ajassa. Opiskelijoiden, kuten muidenkin pienituloisten, tilannetta tulisi parantaa eri keinoin. Yhteiskunnallisten muutosten lisäksi huomiota tulisi kiinnittää opiskelijayhteisöjen terveyteen. “Opiskelijajärjestöt tekevät koko ajan tosi hyvää hommaa tämän eteen. Pyrkivät koko ajan kehittämään, jotta toiminta olisi entistä inklusiivisempaa.”

Alametsä kehottaa uusia opiskelijoita olemaan myötätuntoisia itseään kohtaan, ja tekemään myös asioita, jotka eivät suoraan johda parempaan opintomenestykseen. Itsemyötätunto olisi hyvä muistaa muissakin opiskelijaelämän vaikeissa valinnoissa, kuten opintolainan hankinnassa. “Ehdottomasti taloustilanne täytyy saada opiskelijoiden osalta kuntoon poliittisilla päätöksillä. Lisäksi olisi hienoa, mikäli opiskelijoille annettaisiin ja he voisivat itse antaa itselleen armoa. Vähän liekaa kokeilla, ja nauttia elämästä. Tuntuu, että opiskelijat ovat aika kunnianhimoisia siitä, miten pitää pärjätä. Meidän pitäisi yhdessä pyrkiä vähentämään itseemme ja muihin kohdistettuja liiallisia paineita.”

Opiskelijat ovat aika kunnianhimoisia siitä, miten pitää pärjätä. Meidän pitäisi yhdessä pyrkiä vähentämään itseemme ja muihin kohdistettuja liiallisia paineita.

Kirjoitus on osa #MieliHenkilö-juttusarjaamme, jossa esitellään erilaisia mielenterveyden ja opiskelukyvyn parissa toimivia kiinnostavia henkilöitä. #MieliHenkilö-juttuja voit löytää jatkossa Mielellä on väliä -blogistamme, Youtubemme #EllunMielestä -vlogista sekä sosiaalisesta mediasta tunnisteella #MieliHenkilö.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *