Häpeä

Sopiva määrä häpeää kuuluu ihmisen elämään, sillä se muistuttaa epätäydellisyydestä, erehtyväisyydestä ja tarvitsevuudesta. Häpeä ohjaa myös toimimaan yhteisössä ja kulttuurissa toivotulla tavalla.  Häpeä voi kuitenkin olla myös liiallista ja tuhoavaa.

Liiallinen, elämää kahlitseva häpeä

• rajoittaa elämää – se sanelee, miten elää, toimia ja tuntea
• on jatkuvasti läsnä – siitä voi tulla osa identiteettiä, jolloin kokee olevansa puutteellinen, huono ja kelpaamaton
• saa valppaaksi ja varuilleen – se herkistää tarkkailemaan ja arvioimaan omia ja muiden tunnetiloja ja käyttäytymistä.
  
  

Häpeää on vaikea tunnistaa. Usein puhutaankin häpeän sijaan riittämättömyyden, kelpaamattomuuden, huonommuuden tai alemmuuden tunteista. Häpeä voi myös verhoutua suruun, vihaan, ahdistukseen, mustasukkaisuuteen tai läheisriippuvuuteen.

Lähteet ja kirjallisuutta häpeä-osiolle

Malinen, Ben. 2003. Häpeän monet kasvot.

Malinen, Ben. 2010. Elämää kahlitseva häpeä. Kirjapaja.

Lidman, Satu. 2011. Häpeä! Nöyryyttämisen ja häpeämisen jäljillä.  Atena kustannus Oy.

Päivitetty 26.1.2012