Tunteet ohjailevat jokapäiväistä elämää

Tunteet ohjaavat toimintaamme ja ovat mukana lähes kaikessa mitä teemme. Tunteiden tunnistaminen liittyy itsetuntemukseen ja elämänhallinnan tunteeseen. Näiltä sivuilta saat tietoa tunteista yleisesti sekä tarkemmin onnesta ja vihasta.

Tunteet ovat spontaaneja reaktioita johonkin ulkoiseen tai sisäiseen ärsykkeeseen.  Tunteet eivät ole oikeita tai vääriä. Kaikki tunteet ovat aitoja, oikeita ja sallittuja.

Perustunteiksi määritellään usein viha, suru, pelko, rakkaus, inho, häpeä, nautinto ja yllätys.  

Tunteiden on sanottu sekoittavan ja hämmentävän elämää, jota ohjaa tieto. Tunteet eivät kuitenkaan ole tiedon tai tietämisen vastakohtia. Tiedolla on keskeinen sija tunteiden heräämisessä, tulkitsemisessa sekä merkitysrakenteiden ja tilanteeseen johtaneiden syiden tarkastelussa.

Tunteet voivat saada elimistössä aikaan fysiologisia muutoksia:

• sydämen lyöntitiheyden ja verenpaineen kasvua

• hikoilua
• punastumista

• vapinaa.

 
Tunteet vaikuttavat mielialaan, toimintavireyteen ja kanssakäymiseen toisten ihmisten kanssa. Ne näkyvät eleissä, ilmeissä ja käyttäytymisessä.

Tunteet vaikuttavat elämään liittyviin valintoihin

 
Tunteet vapauttavat tai sitovat energiaa. Ne voidaan kokea ja jaotella myönteisiksi tai kielteiseksi. Nämä jaottelut eivät kuitenkaan kerro koko totuutta tunteista ja niiden vaikutuksista. Moni kielteiseksi määritelty tunne saa aikaan elämänlaadun ja hyvinvoinnin kannalta hyvinkin positiivisen lopputuloksen. Kielteisen sijaan voidaankin puhua vaikeista tunteista.

Myönteiset tunteet kuten ilo, rakkaus, into ja hyväksyntä luovat aloitteellisuutta ja vapauttavat energiaa:  

• Sosiaalisia suhteita on helpompi solmia.
• Kanssaihmisiä on helpompi auttaa.
• Uskallus uuden kokeilemiseen kasvaa.
• Luovuus lisääntyy.

 
Myönteisten tunteiden vallassa toiminta on sujuvaa ja helppoa. Ihminen on ikään kuin välittömässä toiminnallisessa vuorovaikutuksessa maailmaan.

Vaikeita tunteita ovat esimerkiksi viha, inho, häpeä, pelko, tuska, epäonnistumisen tunne ja tunne siitä, että on tullut väärin ymmärretyksi. Ne ovat tärkeitä tunteita ja viestittävät ristiriidasta vallitsevan tilanteen ja hyvinvoinnin kannalta tärkeän tarpeen tai päämäärän välillä.

Vaikeat tunteet

• auttavat tunnistamaan muutoksen

• luovat valmiuksia keskeyttää epätyydyttävä toiminta ja organisoida se uudelleen.

 
Esimerkiksi viha luo valmiuksia poistaa jokin este ja pelko luo valmiuksia vetäytyä tilanteesta. Surussa taas valmistaudutaan luopumaan tärkeistä tarpeista tai päämääristä.

Joskus saattaa olla työlästä hyödyntää kielteisiksi koettuja tunteita. Niiden taustalla voi olla hyvinkin kipeitä kokemuksia, jotka edellyttävät ajatuksellista läpikäymistä eli psyykkistä työtä.

Tunteiden varastoiminen ja piilottaminen

 
Psyykkisen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että positiivisten tapahtumien vaikutusta voi pitkittää ja varastoida. Tällöin myönteisten tunteiden aikaansaama kokemus toiminnan sujumisesta ja uusia kontakteja luova olotila maksimoituvat. Vastaavasti on hyödyllistä kokea kielteinen tunne oikeassa tilanteessa. Esimerkiksi suuttuminen silloin, kun omia rajoja loukataan, tarjoaa pontta puolustautua uskottavasti ja viestittää siitä myös ympäristölle.

Tunteet voivat olla myös piilossa. Saatamme joskus olla niin sanotusti latentisti ärsyyntyneitä jostakin asiasta, emmekä tiedosta sitä ennen kuin kimpaannumme jonkin odottamattoman vähäisen vastoinkäymisen myötä.

Tunteisiin liittyy myös jonkinlainen liikkeelle paneva tai pakottava tekijä. Sen vallassa saattaa tehdä asioita, joita myöhemmin katuu. Esimerkiksi silloin kun pelkää, haluaa välttää pelon kohdetta, kunnes se on välittömässä läheisyydessä tai tietoisuudessa. Samoin vihassa tai suuttumuksessa ilmenee halu hallintaan niin kauan, kunnes tietty este on poistettu.

Tunteet heijastuvat ympäristöstä

 
Moraaliset tunteet kuten syyllisyys ja häpeä rajoittavat epäsosiaalista käyttäytymistä. Häpeän tunne on ehkä yksi kipeimmistä kokemuksista. Juuri häpeän tunteen välttäminen motivoi ihmisiä pysymään tietyissä rajoissa ja toimimaan tiettyjen ihanteiden mukaan.

Syyllisyys ja siihen liittyvä "hyvittäminen" ja ryhmän jäsenten paheksunta eli "moraalinen viha"

• edistävät sosiaalista kanssakäymistä

• kertovat ryhmän arvoista ja normeista, siitä mikä on oikein ja mikä väärin.

 
Kanssaihmisille tapahtuvalla tunnekommunikoinnilla on merkittävä osuus tunteiden säätelyssä. Positiivisessa tunnetilassa ihmiset pyrkivät vaikuttamaan toisten mielialaan spontaanisti vailla erityisiä pyyteitä. Ymmärrys ja taito vaikuttaa toisen mielialoihin kehittyvät jo varhain. Pienet lapset osoittavat halua ja ovat tietoisia keinoista muuttaa toveriensa tunnetiloja kielteisistä myönteisiksi.

Lisää tunteiden tunnistamisesta ja tiedostamisesta voi lukea Nyytin Elämäntaitokurssin materiaalista.

Tietoa surusta

Suru - Introspekt

Lähteitä

Colemann, D. 1997. Tunneäly. Lahjakkuuden koko kuva. Otavan Kirjapaino.

Isokorpi,T., Viitanen, P. 2001. Tunnevoimaa! Tammi.

Laukka-Sinisalo, H. 1994. Tarina kahdesta sammakosta, eli kuinka löydät itsestäsi selviytyjän. Otava.

Pietarinen, J. 1995. Ilon filosofia. Spinozan käsitys aktiivisesta ihmisestä. Yliopistopaino.

Räikkönen, K., Nurmi Jari-Erik (toim.) Persoonallisuus, terveys ja hyvinvointi.

Acta Psychologica Fennica, soveltavan psykologian monografioita 8, 1995.