Säännöllisyys ja rytmi - hyvinvoinnin salaisuus
Ihminen voi parhaiten silloin, kun elämänrytmi kulkee samaa tahtia sisäisen kellon kanssa. Työn ja levon, valon ja pimeän, syömisen ja paaston vuorottelu seuraavat silloin vuorokauden mittaan säännöllisesti toisiaan. Tarvitsemme unta, liikuntaa ja ravintoa oikeina annoksina oikeaan aikaan, jotta voimme hyvin.
Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, kuka tai mikä määrää ruokailusi? Kurniva vatsa, kaverit, kello, kiire, pullan tuoksu tai muut ruokahalua herättävät tuoksut?
Elämäntavoissa – etenkin ruokailussa ja painonhallinnassa – avainsana on säännöllisyys. Se takaa, että pysyt virkeänä ja voit hyvin koko päivän.
Vuorokauden rytmi määrää energiantarpeen
Vuorokauden rytmi vaikuttaa siihen, mitä syömme ja milloin elimistömme kaipaa lisää energiaa. Biologinen kellomme toimii niin, että päivä on syömistä ja yö paastoamista varten. Kehomme tottuu säännöllisiin ruoka-aikoihin ja elimistömme toimii parhaiten, kun se "aavistaa", milloin on aika erittää ruoansulatukseen tarvittavat hormonit ja entsyymit.
- Aamulla elimistö kaipaa täydennystä energiavarastoihin, kun maksan glykogeenivarastot ovat yön aikana tyhjentyneet. Neuropeptidi Y herättää elimistön vaatimaan aamiaisella hiilihydraattipitoista ruokaa. Lounaspöydässä proteiinipitoinen ruoka houkuttelee eniten. Aamiaista ja lounasta tarvitsemme päivän energiankulutukseen.
- Päivällä nauttimamme ruoan energiasta vain pieni osa varastoituu väliaikaisesti glykogeenina maksaan ja lihaksiin. Siihen perustuu sanonta "päivällä syöminen ei lihota", kun muistamme lisätä siihen: "jos emme syö enempää kuin energiataloutemme tarvitsee ja syömämme ruoka sisältää kaikkea sitä mitä elimistömme tarvitsee".
- Yöllä aineenvaihdunta hidastuu, lepäämme ja elimistömme palautuu päivän rasituksista. Kulutamme elimistön omia hiilihydraatti-, rasva- ja proteiinivarastoja. Tätä prosessia ohjaa unen alkuvaiheessa kasvuhormoni ja myöhemmin yöllä kortisoli.
Elimistömme on ohjelmoitu ottamaan huomioon myös valoisuuden ja vuodenaikojen vaihtelun. Ruokahalu kasvaa syksyllä, kun elimistömme varautuu talveen ja varastoi energiaa rasvakudokseen. Luonnonrytmissä talvi tiesi aiemmin nälkää – nykyään tällainen energian varastoiminen on turhaa.
Aamiainen aloittaa hyvän päivän
Aamiainen käynnistää päivän ja turvaa energisyytesi iltapäivän alkuun asti. Aamulla verensokeri on alhaalla yön paastoamisen jälkeen. Ärsyynnymme helposti, saatamme olla kireitä ja kärttyisiä. Elimistömme kaipaa ravintoa.
Myöhäisellä ilta- tai yösyömisellä voi kenties välttää aamuärtyisyyden, mutta se ei ole painonhallinnan kannalta suositeltava ratkaisu. Jos syö runsaan aterian myöhään illalla, hormonien toiminta menee sekaisin. Elimistömme varastoi illalla ja yöllä syödyn energian rasvaksi. Viisaampaa on pienentää iltapalaa tai jättää väliin kuin luopua kunnon aamiaisesta.
Päivitetty 10.3.2011