Apua syömishäiriöön - milloin, mistä ja miksi
Keskittyminen laihdutukseen, painoon ja omaan kehoon on haitallista ja altistaa syömishäiriöille silloin, kun se vie tilaa muulta elämältä. Opiskelijan elämässä tällaisia asioita ovat opiskelu, sosiaaliset suhteet ja harrastukset. Jos paino ja pyrkimykset kontrolloida sitä hallitsevat elämää ja toimintaa, on syytä hakea apua.
Merkkejä syömiseen liittyvistä ongelmista ovat
- masennuksen ja ahdistuksen tunteet, jotka liittyvät syömiseen, omaan kehoon tai liikuntaan
- halu tai pyrkimys eristäytyä muista ihmisistä.
Fyysisiä oireita ovat muun muassa
- univaikeudet ja väsymys
- huimaus
- kuukautisten poisjäänti.
Paraneminen edellyttää ammattiapua
Kun epäilet syömishäiriötä, ensimmäinen askel avun hankkimiseksi on lääkäriajan varaaminen. Lääkäri pystyy kartoittamaan fyysisen tilan ja arvioimaan hoidon tarpeen. Ravitsemusterapeutti antaa tietoa ja keskusteluapua ravitsemuksellisista asioista.
Syömishäiriöissä on kysymys mielensisäisistä asioista, joten on ensiarvoisen tärkeää ottaa yhteyttä myös ammattiauttajaan, jonka kanssa tilanteesta voi keskustella. YTHS:n piiriin kuuluvien opiskelijoiden kannattaa varata aika mielenterveysyksikön neuvontapsykologilta.
Syömishäiriöstä on tärkeää hoitaa sekä fyysistä että psyykkistä puolta. Hoidot tukevat toisiaan ja antavat paranemiselle mahdollisimman hyvän lähtökohdan.
Paraneminen on usein pitkällinen prosessi ja saattaa vaatia kontrollikäyntejä lääkärillä vuosien ajan sekä omaa psykoterapiaa. On kuitenkin hyvä tietää, että jokaisella on mahdollisuus parantua. Lähtökohta on oma, aito halu muutokseen ja avun hakeminen.
Päivitetty 10.3.2011